Ratkaistaan: Data osaksi valmistavan teollisuuden liiketoimintaa
Satakunta on perinteisesti ollut vahva valmistavan teollisuuden maakunta. Siitä huolimatta Satakunnassa tuotettujen tuotteiden jalostusarvo on jäänyt jälkeen useimmista muista maakunnista. Me siis tuotamme muita enemmän bulkkituotteita, kun taas korkeamman taloudellisen arvon sisältämä jalostus keskittyy muualle. Potentiaali on kuitenkin meilläkin olemassa ja se pitää ottaa käyttöön viimeistään nyt.
Fyysisten tuotteiden valmistuksen ohessa yrityksiin kertyy monenlaista valmistuksenaikaista dataa. Se koostuu mm. suunnittelun tuotetiedoista, tuotannossa ja testauksessa kertyneistä datoista ja tietojärjestelmätiedoista sekä mikäli lopputuote sisältää antureita tai automaatiota, niin silloin myös käytön aikaista dataa. Oikein jalostettuina näistä kaikista datoista voi löytää uusia näkökulmia tuotannon kehittämiseen ja tehostamiseen, tuotekehitykseen ja innovointiin tai mikä parasta, niin kokonaan uuden liiketoiminnan luomiseen. Nykyisin tyypillisimpiä esimerkkejä uusista liiketoiminnoista ovat tuotteeseen liitettävät lisäpalvelut sekä (ennakoivat) huoltopalvelut. Ne perustuvat tuotteen käytössä tuottamaan dataan ja jota oikein analysoimalla voidaan hyödyntää lisäarvon tuottamiseksi. Yhtä lailla yritys voi kehittää datan avulla myös oman tuotannon tehokkuutta ja laatua, joilla molemmilla on suora vaikutus kannattavuuteen.
Olennaisimpia tekijöitä datan hyödyntämisessä ovat mm.
- löytää datan oikeat lähteet – ja myös omistaa se data
- varmistaa, että data on laadukasta ja että sitä on riittävästi
- ymmärtää mitä dataa on käsittelemässä ja miten sitä analysoida
- jalostaa datasta tietoa tai mittareita alkuun vain rajallinen määrä
- ottaa se osaksi päätöksentekoa
- jakaa tietoa yrityksen sisällä
- jatkojalostaa ja tuottaa lisää tietoa
Yleisesti ottaen yritykset näkevät datan hyödyntämisessä suurta liiketoiminnallista potentiaalia. Tämän taustalla on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut yleinen datatalouden tietoisuuden kasvu. Samaan aikaan voidaan kuitenkin todeta, että datan analysointi ja visualisointi on vähäisellä tasolla. Tästä muodostuu kaikissa yrityksissä merkittävä kuilu nykytilan ja tavoitteen välille. Pääasialliset esteet datan paremmalle hyödyntämiselle ovat resurssi- ja osaamisvaje pidemmälle viedyn analytiikan ja tekoälyn osalta sekä puutteet koeponnistetuista malliratkaisuista, jotka voisivat helpottaa olemassa olevien vähäisten resurssien parempaa kohdentamista yrityksissä.
VauhtiData hankkeessa datakokeiluja
Juuri tähän edellä mainittuun ongelmaan pureudutaan VauhtiData-hankkeessa. Se on Satakunnan, Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke, jossa toteutetaan erilaisia valmistavaan teollisuuteen kohdistuvia datakokeiluja. Käytännössä yritykset tarjoavat hankkeelle aitoa tuotanto- ja tuotedataa, joita ammattikorkeakoulut vastaavasti hyödyntävät kokeiluissaan. Näin voidaan kehittää molemminpuolista osaamista erilaisista analyysimenetelmistä ja tietämystä data-analytiikasta. Tietoa, osaamista ja kokemuksia myös jaetaan kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden kesken, jolloin varmistetaan, että hankkeessa tuotetut hyödyt tulevat myös jatkossa hyödynnettäviksi.
Kirjoittajasta
Omasta taustastani löytyy sekä yrittäjyyttä että asiantuntijatehtäviä useammalta eri teollisuudenalalta. Yhteinen tekijä näissä kaikissa tehtävissä on ollut puute riittävästä datasta parhaimman mahdollisen päätöksenteon tekemiseksi ja jo tehtyjen päätösten seuraamiseksi. Nykyisin tämä on jo mahdollista myös pienissä yrityksissä, mutta se vaatii uudenlaista osaamista, ajattelua ja jälkiviisautta. Tiedolla johtamisen keskus BICin tehtävänä onkin tietoisuuden ja kokemusten jakaminen, jotta satakuntalaiset yritykset voisivat menestyä paremmin.
Mikko Pakkasela toimii Tiedolla johtamisen keskus BICin tutkimuspäällikkönä.
