Inhimillisyys työelämän ytimessä

Maailma, jossa elämme tänään, kuvastaa nopeaa muutosta ja teknologian syvää juurtumista arkeemme. Tästä huolimatta inhimilliset arvot ja ihmisten välinen vuorovaikutus muodostavat yhä sen perustan, jolle rakennamme merkityksellisen ja kestävän yhteiskunnan.

Inhimillisyys, joka viittaa kykyymme tuntea empatiaa, myötätuntoa ja ymmärrystä toisia kohtaan, on olennainen osa yhteiskuntamme rakennetta. Se vaikuttaa siihen, kuinka kohtelemme toisiamme päivittäisissä kohtaamisissamme – olipa kyse sitten työpaikasta tai henkilökohtaisista suhteista. Inhimilliset arvot, kuten ystävällisyys, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys, ovat perusta, jonka varaan rakennamme yhteisymmärrystä ja hyvinvointia edistävän ympäristön.

Johtajuudessa inhimillisyys korostuu erityisen tärkeänä. Hyvä johtaja tunnistaa yksilöiden ainutlaatuisuuden ja tarpeet, mikä puolestaan edistää työntekijöiden tyytyväisyyttä, motivaatiota ja tuottavuutta. Inhimillinen johtaminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, luottamukseen ja yhteistyöhön, missä johtaja kuuntelee ja vastaa työntekijöidensä tarpeisiin.

Inhimillisessä organisaatiossa työntekijöiden hyvinvointi on keskiössä, heidän vahvuuksiaan ja kykyjään arvostetaan ja heitä kohdellaan arvokkaina voimavaroina. Tällainen lähestymistapa luo myönteisen työilmapiirin ja parantaa organisaation tehokkuutta. Avoin vuorovaikutus ja viestintä, yhteistyön ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat keskeisiä elementtejä inhimillisessä organisaatiossa.

Arjen pienet teot, kuten kannustaminen, ystävällisyys ja kuunteleminen, ovat inhimillisyyden ilmentymiä, jotka vahvistavat työyhteisön sosiaalisia suhteita ja luovat myönteistä ilmapiiriä. Inhimillinen ajattelu, johon sisältyy empatia ja luovuus, on keskeistä ongelmien ratkaisemisessa ja innovaatioiden synnyttämisessä.

Tulevaisuudessa inhimillisyys ja ihmiskeskeisyys ovat entistä tärkeämpiä työelämässä. Inhimillistäminen ei ainoastaan paranna työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista, vaan myös lisää asiakastyytyväisyyttä ja luo myönteistä organisaatiokulttuuria. Inhimillinen työelämä rakentuu sekä pehmeiden että kovien piirteiden tasapainolla, tunnistaen erilaisia tarpeita ja tilanteita.

Positiivinen psykologia tarjoaa syvällisen näkökulman ihmisen hyvinvointiin, yhdistäen psykologian, filosofian, sosiologian, antropologian ja neurotieteet. Sen sovellukset työelämässä, kuten PERMA- ja PRIDE-mallit, tukevat yksilöiden ja organisaatioiden hyvinvoinnin kehittämistä. Nämä mallit korostavat myönteisten tunteiden, uppoutumisen, ihmissuhteiden, merkityksen, aikaansaamisen ja elinvoimaisuuden merkitystä. Kun organisaatiot keskittyvät näihin hyvinvoinnin osa-alueisiin, työntekijät voivat paremmin, mikä luo luonnollisen osan työarkea ja johtajuuden syvintä olemusta.

Vaikka positiivinen psykologia on kerännyt laajaa suosiota edistämällä ihmisen hyvinvointia ja onnellisuutta, sen painotus pääasiassa myönteisissä tunteissa on herättänyt kritiikkiä. Kriitikot ovat tuoneet esiin huolen siitä, että tällainen lähestymistapa saattaa jättää huomiotta laajemmat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset kontekstit, jotka ovat merkittäviä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Vastauksena tähän kritiikkiin, positiivisen psykologian uudemmat suuntaukset, joskus viitattuina kolmannen aallon positiivisena psykologiana, pyrkivät laajentamaan näkökulmaansa keskittymällä enemmän yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Tämä lähestymistapa tunnustaa, että ihmisen hyvinvointi on monimutkainen ja moniulotteinen, ja että se vaatii huomioon ottamaan yksilöiden kokemat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaikutukset.

Nykytyöelämässä inhimillisyyden merkitys korostuu entisestään. Milleniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien kasvavat odotukset työelämältä, kuten joustavuus, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työn merkityksellisyys, haastavat perinteiset organisaatiomallit ja johtamistavat. Tämä muutos vaatii organisaatioilta ja johtajilta uudenlaista lähestymistapaa, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja inhimilliset arvot ovat keskiössä. Inhimillinen ja ihmiskeskeinen johtajuus, joka tunnistaa ja arvostaa työntekijöiden tarpeita ja vahvuuksia, on avainasemassa luomaan menestyviä ja mielekkäitä työpaikkoja nyky-yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa.

Positiivisen psykologian tarjoamat työkalut ja menetelmät ovat arvokkaita tukemaan inhimillisyyttä ja hyvinvointia työpaikoilla. Nämä menetelmät auttavat organisaatioita luomaan ympäristöjä, joissa työntekijät voivat kukoistaa, edistäen näin paitsi yksilöiden myös organisaation kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan paranna työntekijöiden elämänlaatua vaan myös lisää organisaation tuottavuutta ja menestystä.

Positiivisen psykologian soveltaminen työelämässä merkitsee siirtymää kohti inhimillisempää ja kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa organisaation ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tämä lähestymistapa haastaa vanhentuneet käsitykset johtamisesta ja motivoinnista, korostaen sen sijaan yksilöiden ja yhteisöjen kukoistuksen merkitystä. Kun organisaatiot omaksuvat inhimillisyyden ja positiivisen psykologian periaatteet, ne eivät ainoastaan rakenna parempaa työelämää kaikille vaan myös tukevat yhteiskunnan kestävää kehitystä ja yleistä hyvinvointia.

Teksti:
Petra Sippola, KTT johtamisen lehtori (YAMK)

Lähteet: