Jatkuvan oppimisen pedagogiikka korkeakouluissa on toinen osa kolmeosaista blogisarjaa. Blogissa käsitellään jatkuvan oppimisen pedagogiikan merkitystä korkeakouluille ja sitä, mitä jatkuva oppiminen edellyttää.
Innovointi, eli jatkuva uudistuminen tarkoittaa oppimista, kasvamista, kehittymistä ja muutosta. Jatkuva uudistuminen edellyttää työntekijöiltä luovuutta ja innovatiivisuutta.
Johtajuus on käymässä läpi merkittävää muutosta tekoälyn (AI) kehittyessä ja yleistyessä osana työelämää. Tekoäly ei ole enää pelkkä tekninen innovaatio, vaan sen vaikutukset ulottuvat syvälle organisaatioiden johtamiskäytäntöihin ja -strategioihin.
Jatkuva oppiminen koulutusta ohjaavana paradigmana – työelämälähtöinen oppiminen ja opetuksen suunnittelu on osa kolmeosaista sarjaa. Tässä osassa käsitellään oppimista sekä jatkuvan oppimisen paradigmaa.
Digitalisaatio mahdollistaa erilaiset etä- ja hybridityön muodot, jotka haastavat organisaatioita johtamisen sekä työn tekemistä tukevien prosessien osalta.
Mitä osaaminen on? Miten hyödynnän osaamistani ja sanoitan sitä? Kuka määrittelee osaamiseni tason?
Asiantuntijatyön johtaminen eroaa hieman perinteisestä johtamisen käsityksestä. Ennen johdettiin fyysistä työtä, nyt aivoilla tehtävää työtä.
Työelämätaitojen merkitys paitsi organisaatioiden menestykseen mutta myös yksilöiden työhyvinvointiin on suuri. Miten valmistautua työelämän muutoksiin ja miten työntekijät itse voivat vaikuttaa hyvinvointiinsa ja työkykynsä ylläpitämiseen erilaisilla työpaikoilla.
Osaamisen ja ajattelun uudistamisen tarve koskettaa kaikkia ihmisiä ja kohdistuu koko osaamisjärjestelmään. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä siten, että ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot toimivat yhdessä. – Sitra
Tutkimusten mukaan hyvinvoinnin edistämisellä on merkitystä organisaatioiden taloudelliseen menestykseen. Hyvinvoivat työntekijät käyttävät työaikansa esimerkiksi tehokkaammin ja sairastavat vähemmän, mikä lisää työpanoksen laatua ja määrää.
