Jatkuvan oppimisen pedagogiikka korkeakouluissa

Jatkuva oppiminen ja sen edistäminen ovat nousseet yhdeksi keskeiseksi koulutuksen teemaksi nykymaailmassa. Työelämän ja teknologian nopea muutos vaatii meiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä, ja korkeakoulujen rooli on tässä prosessissa merkittävä. Jatkuva oppiminen nähdään erittäin merkityksellisenä, sillä sen avulla vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Mutta millaista pedagogiikkaa työelämälähtöinen jatkuvan oppimisen toteuttaminen edellyttää yhä enemmän korkeakouluilta?

Nopea vastaus lienee, että jatkuvan oppimisen pedagogiikka edellyttää joustavia opetusmenetelmiä, jotka mahdollistavat opiskelun työn ohessa. Perinteinen korkeakoulujen vastaus tähän on ollut verkkokurssit, hybridiopetus ja itsenäistä opiskelua tukevat digitaaliset työkalut. Tällöin voidaan todeta, että opiskelu on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Mutta millaisia nuo edellä mainitut kurssit ovat käytännössä? Mitä sisällön suunnittelu, oppiminen, sen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä ennen kaikkea hyöty opiskelijalle itselleen ja työelämälle tarkoittavat? Olisiko hyvä välillä pysähtyä miettimään, kuinka oppijalähtöisiä opintojaksot ovat ja palveleeko digitekniikka niin opettajaa, kuin opiskelijaakin mahdollisimman joustavasti? Esimerkiksi kansallisessa korkeakoulujen Digivisio-hankkeessa korkeakoulut ovat päässeet kehittämään ja edistämään jatkuvan oppimisen osaamistaan verkostoissa.

On tärkeää tunnistaa, että oppijoiden tarpeet muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Tavoiteltu maali siirtyy koko ajan. Ohjaammeko ja innostammeko riittävän vakuuttavasti uusia oppijoita korkeakouluopetuksen äärelle? Uudistuuko koulutus riittävän nopeasti muuttuvassa ajassa, ja pystymmekö vastaamaan nopeasti ja joustavasti niin työelämän kuin oppijan muuttuviin yksilöllisiin tarpeisiin? Opetussuunnitelma ohjaa sekä opiskelijan että opettajien työtä. Opetussuunnitelmalla määritellään tutkinnon osaamisprofiili ja tavoiteltavat koulutusalakohtaiset sekä tutkintojen yhteiset osaamisalueet, jotka yhdessä luovat perustan ammatilliselle asiantuntijuudelle, työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Opetussuunnitelmatyö on parhaimmillaankin jatkuvasti uudistuvaa. Käytännössä muutaman vuoden välein toteutettava uudistusponnistus, jossa selvitetään sidosryhmien näkemyksiä ja vakuututaan, että taas ollaan ajan hermoilla, ei välttämättä enää riitä. Tarvitaan nopeita koulutuksia. Me MFamk-hankkeessa haluamme hieman haastaa korkeakoulujen ja muiden kouluttajien tarjontaa ennen kaikkea siinä, mitä työelämässä olisi tarvittu jo eilen ja mitä tarvitaan muutaman vuoden kuluttua.

MFamk-hanke lähti aikanaan vireille ajatuksesta, että tarvitsemme korkeakoulujen tuottamien yleisosaajien lisäksi työelämässä myös tässä ja nyt tarvittavaa erikoisosaamista, ja toisaalta yrityksille nopeita osaamista kasvattavia kursseja. Tämä edellyttää myös yrityksissä uusien oppimismallien laajaa käyttöönottoa, jossa yrittäjät suorittavat ketterästi räätälöityjä pieniä osaamiskokonaisuuksia, joiden sisältöä he voivat soveltaa suoraan työhönsä. Tällöin kouluttautumisen tarve ja korkeakoulupedagogiikka vastaavat työelämän tarpeisiin. Se jos jokin mahdollistaa osaamisen kasvua, nopeaa työllistymistä ja henkilöiden urakehitystä.

MFamk-hankkeessa jatkuvan oppimisen pedagogiikka toteutetaan kolmi-, tai oikeastaan nelikantaisesti tai jopa laajemminkin. Mukana ovat kahden korkeakoulun lisäksi myös Marketing Finland Oy, joka on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen eli brändien sekä mainonnan palveluita tuottavien organisaatioiden edunvalvontajärjestö. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus syventää yhteistyötä myös brändijäsenten kanssa, jotka ovat mukana koulutuksen suunnittelussa ja osaamisen tunnistamisessa. Yhdessä tuotetaan uusia asiantuntijoita, osaamismerkkejä ja sertifikaatteja sekä korkeakouluopintoja.

Korkeakoulujen yhteistyö ja pienien osaamiskokonaisuuksien hyödyntäminen voivat merkittävästi tukea mikro- ja pk-yrityksiä osaamisen kehittämisessä ja varmistaa, että työntekijöillä on tarvittavat taidot ja tiedot menestyäkseen muuttuvassa työelämässä. Me kirjoittajat näemme, että korkeakouluopetus tulee muuttumaan ja tässä muutostyössä kannattaa olla vaikuttajan ja ohjaajan roolissa. Opiskelijatkaan eivät välttämättä hae enää tutkintoa, vaan täsmällistä ja sen hetkiseen työelämätilanteeseen sopivaa osaamista eli mikrokursseja. Moni opiskelija tai yrittäjä haluaa ketterästi täydentää omaa CV:tä vastaamaan työelämän tarpeisiin. Yksinkertaisimmillaan hän kirjaa verkkopalveluun hakuehdot, valitsee kurssisuodattimet – missä ja miten haluaa opiskella, etänä tai paikan päällä – ja mitkä kurssit ovat suoraan hyödynnettävissä omiin työtehtäviin. Kun kurssi on suoritettu, hän saa merkinnän suorituksestaan ja merkinnän myös LinkedIn-verkkoyhteisöpalveluun. Tällainen ketterä toimintamalli palvelee kaikkia, myös uusia osaajia tarvitsevia yrityksiä ja työnantajia.

Teksti:
Timo Salomaa, lehtori, SAMK
Mikko Saari, kehitysjohtaja, KAMK
Gitta Palomäki, projektipäällikkö, KAMK

Lähteet:
Digivisio 2030 Hankesuunnitelma 2021–2024. Internetosoitteesta: Digivisio-2030-hankesuunnitelma_2021_2024.pdf
OECD (2020), Continuous Learning in Working Life in Finland, Getting Skills Right, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/2ffcffe6-en.
OPS-käsikirja 2019. JAMK: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opetussuunnitelmatyön ohjesivusto - Ops-käsikirja
Valtioneuvosto 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. Internetosoitteesta: Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset
Valtioneuvosto 2023. Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa. Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164674/VN_2023_11.pdf?sequence=1&isAllowed=y