Ratkaistaan: Sinustako tulevaisuuden johtaja?
Sain mahdollisuuden osallistua ja verkostoitua alan johtavien toimijoiden kanssa Lontoosssa Big Data & AI Expossa loppuvuodesta 2023. Verkostoitumisen ja nousevien teknologiatrendien lisäksi tavoitteenani oli löytää uusia oivalluksia paitsi tutkimus- ja kehityshankkeisiin myös dataan ja tekoälyyn liittyvään opetukseen ja osaamisvaatimuksiin.
Ja löytyihän niitä runsain mitoin, ainakin kehittyvistä teknologioista! Ilokseni huomasin, että moni globaali teknologiatalo on halukas tarjoamaan omia data- ja AI-ratkaisujaan myös korkeakoulujen käyttöön. Näiden sovelluksien datapuoli, AI-ominaisuudet sekä integraatiokyvykkyydet ovat kehittyneet vuoden aikana.
Työskennellessäni johdon konsulttina IT-alalla ja eri IT-toimijoiden johtotehtävissä huomasin haasteen, miten Suomessa vahvana insinöörikansana menemme esimerkiksi AI-teknologiahypeen mukaan usein ainoastaan erilaisten uusien toiminnallisuuksien kautta. Olemme kuin lapset karkkikaupassa ja keräämme kaikki mahdolliset uudet ja vanhatkin herkut teknologioiden testikoriin. Teknologia innostuksessa, hypessä, unohdamme herkästi sen tärkeimmän: mitä lisäarvoa tämä teknologia itseasiassa tuo meille? Miten se parantaa tuottavuutta, työntekijä- tai asiakaskokemusta? Mitä vaikutuksia tällä uudella teknologialla on toimintaamme, strategiaamme, missioomme ja visioomme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
Ihmisyys edellä
Korkeakouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin, ei vain teknologioiden sovelluskohteiden vaan myös teknologiamuutosjohtamisen ja -muotoilun avulla. Mikään teknologia ei ratkaise ihmisyyden, yhteistyön, empatian, ajattelun, ongelmanratkaisun ja luovuuden haasteita. Niitä ratkovat tulevaisuudessakin ihmiset, yhteistyössä.
Valmennuksessa ja johtamisessa kannattaa oivalluttaa ihmisiä paitsi tekoälyn ja tietojohtamisen arvonluonnin ja teknologiamaturiteetin, myös etiikan ja laajemman yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämisen kautta. Datataloutta voidaan lähestyä moninäkökulmaisesti ja monialaisesti, ekosysteemiajattelun keinoin kehittyvän juridiikan ja etiikan konteksteissa. Tärkeää olisi huomioida teknologian lyhyen horisontin kehityksen lisäksi myös pidemmän aikavälin elinkaariajattelu esim. ylläpidon ja kehityksen kannalta toimijariippumattomasti, aikaa kestävästi, kustannuksia säästävästi ja kilpailuetua lisäävästi.
Miltä johtajuus näyttää vuonna 2024?
Kokosin omista ajatuksistani ja havainnoistani, osin myös tekoäly avusteisesti ChatGPT:lla tiivistäen, alle viisi keskeisintä pointtia, joiden varaan voidaan yhdessä rakentaa vuoden 2024 organisaatioiden johtajuutta ja opetussuunnitelmia. Toivottavasti näistä vinkeistä on iloa sinulle, mikäli toimit tulevaisuuden tekijänä korkeakoulussa, johtajana tai osaamisen kehittäjänä missä tahansa organisaatiossa.
- Asiakaslähtöinen arvonluonti
Teknologia-alalla ihmisten tulisi oppia ymmärtämään asiakkaiden liiketoimintatarpeita paremmin. On tärkeää analysoida erilaisten toimintaympäristöjen teknologinen kypsyysaste, strategia ja uuden teknologian tuoma arvo. Priorisointia ja arviointia tulee tehdä jatkuvasti arjessa asiakasnäkökulmasta, ei vain vuosittaisten strategisten investointien yhteydessä. Ketterä kehitys vaatii jatkuvaa ennakointia, ja olisi hyvä kurkistaa myös loppuasiakkaiden tulevaisuuteen. Erityisesti korostuu jatkuvan asiakaskokemuksen mittaamisen merkitys tekoälyn ja dataohjauksen rajapinnoissa, joissa saavutetaan usein myös eniten arvoa luovia tuloksia.
Opetussuunnitelmissa tulisi keskittyä asiakasymmärryksen ja empatiakarttojen lisäksi siihen, miten tekoälyä ja dataa voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen ja liikkeenjohdon sekä kehityksen ja innovaatiotoiminnan draiverina. Miten luoda uutta arvoa, kuten esimerkiksi personoiduissa käyttäjäkokemuksessa, 360 asiakasjohtajuudessa tai palvelulaajennuksissa NLP ja LLM tekoäly assistenttien voimin?
- Työntekijäkokemuksen keskeinen huomioiminen
Ihmisten tulisi ymmärtää ja oppia, miten tekoäly ja helposti käytettävissä oleva relevantti data voi parantaa työntekijän kokemusta, työhyvinvointia, työviihtyvyyttä ja jopa rekrytoinnin mielikuvaa. Teknologian pitäisi tukea organisaation sisäisiä prosesseja end-to-end aina asiakasrajapinnasta alihankintaketjuihin saakka, sekä kehittää eri siilojen välistä rajapintojen johtamista parantamalla ja tukemalla mm. yhteistä tiedonjakamista ja viestintää. Tulevaisuuden teknologiajohtajuuden valmennuksessa tulisi korostaa tekoälyn ja datan mahdollisuuksia eri liiketoimintaprosesseissa. Oppivan automaation, datan laadun ja hallinnan lisäksi pitäisi tuoda esiin, että kehityksen tulisi olla ihmislähtöistä, tarvepohjaista ja liiketoimintavetoista, eikä pelkästään IT-vetoista.
Teknologiset ja toiminnalliset tarvekartoitukset tulisi tehdä eri ihmisiä ja rooleja osallistaen. Domain omistajuus datan osalta olisi hyvä olla toimintaprosessien omistajilla ja investointipäätöksiä ei tulisi arvioida pelkästään määrällisten kustannusvaikutusten näkökulmasta.
- Innovatiivisten ratkaisujen mahdollistaminen
Ihmisiä tulisi rohkaista pohtimaan innovatiivisia ratkaisuja ja hyvin erilaisia käyttötapauksia tekoälyn ja tiedolla johtamisen saralla. Tiedon omistajuus tulisi jakaa eri ryhmille käyttäjäkeskeisesti, ja keskeinen tieto- ja teknologiajohtamisen tavoite tulisi olla jatkuva ketterä oppiminen organisaation joka tasolla. Kokeilukulttuurin ja liiketoiminintamuotoilun osaamisen pitäisi kuulua jokaisen tulevaisuuden teknologia- ja ihmisjohtajan eväsreppuun.
Maailmalta tutuksi tulleet teknologiajohtamisen mentorointia ja ekosysteemi osaamista edistävät ”global innovation hubs” -verkostot voisivat toimia myös inspiraation lähteenä paitsi johtajille myös henkilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille laajemmin. PPP (public-private-partnership) -verkostot kannattaa hyödyntää jo pelkästään resurssiviisautta ajatellen.
Vink vink – meilläkin on BIC osaamiskeskuksen osalta useita eri moderniin teknologiajohtajuuteen ja tiedolla johtamiseen liittyviä hankkeita joten haastan olemaan yhteydessä ja tuomaan ideasi meille, voimme auttaa juurikin rahoituksen ja osaamisen näkökulmasta!
- Eettisen näkökulman korostaminen
Ihmisille tulisi opettaa tekoälyn eettiset näkökulmat ja ennakoinnin vaikutusmahdollisuudet myös regulaatio ja lainsäädännön kehityksen puolella. IT-alalla usein lainsäädäntö tulee teknologian tuomien ratkaisuiden perässä, ja vaikutusmahdollisuuksien ymmärtäminen olisi keskeistä toimialaa uudistavaa johtajuustyötä. Erityisesti olisi hyvä tuntea EU:n uusi tekoälyyn liittyvä valvonta, muuttuva regulaatio ja siihen liittyvä uusi lainsäädäntö.
Korkeakoulujen tulisi kannustaa opiskelijoita pohtimaan teknologian, regulaation, etiikan ja kestävän kehityksen vaikutuksia yhdessä teknologian kehityksen rinnalla yhteiskuntaan laajemmin ja tulevaisuusorientoituneesti, ei vain tätä päivää tarkastellen. Yrityksiin pitäisi saada nykyistä huomattavasti enemmän akatemiasta tuttua kriittistä ajattelua, läpinäkyvyyttä, osallistavaa yhteistyötä ja avoimuutta uuden oppimiselle sekä erehtymiselle. Tämän pitäisi tapahtua tietoturvallisesti ja toimijoiden välistä yhteistyötä tukien.
- Monitieteinen lähestymistapa elinikäiseen oppimiseen
Opetussuunnitelmia tulisi teknologia uudistumisen aikakaudella rakentaa monitieteellisenä, kattaen aina tekoälyn, datatalouden, tietojohtamisen, muutosjohtamisen, psykologian, filosofian ja luovien tieteidenkin erilaiset näkökulmat. Ajatusten pyörremyrskystä̈ pitäisi tunnistaa eri toimijoiden välistä̈ omistajuutta, roolia ja löytää se tulevaisuuden johtotähti.
Ihmisiä tulisi rohkaista työskentelemään yhteistyössä̈, verkostoissa ja ekosysteemeissä̈ eri alojen asiantuntijoiden kanssa sekä jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan muille. Yrityksissä tulisi kannustaa oppimaan, uudistumaan ja erehtymään, aina vaan uudelleen. Moka on lahja, ja oppi on suurin ihmisen lahjoista empatian ja rakkauden rinnalla.
Rohkea johtaminen kannustaa myös menemään epämukavuusalueelle. Yksilöille tämä voi tarkoittaa uutta työroolia, uutta toimialaa, organisaatiota tai uudenlaista toimintatapaa. Usein se vaatii myös ihmiselle luontaisesti hyvin vaikeaa pois oppimista. Elinikäinen oppiminen, muutos ja uudistuminen luo aina uutta merkitystä̈ yksilölle itselleen, mutta on myös elintärkeää̈ organisaation arvonluonnille, uudistumiselle, elinvoimalle ja tulevalle kehitykselle.
Tiesitkö tämän?
Satakunnan ammattikorkeakoulun YAMK tutkintokoulutus uudistuu jatkuvasti ja ajassa mukana pysyen. Olemme tälle vuodelle tuomassa uuden Tulevaisuuden Johtaminen – tutkinto-ohjelman kevään 2024 yhteishakuun, jossa tässä blogissa kerrottuja aiheita pääset paitsi itse myös muiden kanssa oppimaan ja kehittämään.
Teemme Tiedolla johtamisen keskus BICissä myös laajasti hankeyhteistyötä näiden aiheiden parissa. Tekoälyyn, dataan sekä muutosjohtamiseen liittyviä hankkeita on meneillään sekä valmistelussa useita vuodelle 2024. Olet lämpimästi tervetullut mukaan SAMK:n ajassa uudistuvaan ja tulevaisuus orientoituneeseen valmennus-, tutkimus- ja kehtysverkostoomme!
Kirjoittajasta
Hannalla on yli 20 vuoden työkokemus digitalisaatiosta, dataohjatusta taloudesta ja muutosjohtamisesta viidellä eri toimialalla. Viimeiset 7 vuotta Hanna on työskennellyt IT-alalla johtotehtävissä ja johdon konsulttina. Hanna haluaa auttaa erityisesti suomalaisia PK-yrityksiä uudistumaan, kasvamaan, kansainvälistymään ja kehittämään kilpailukykyään digitalisaation keinoin. Hannalla on kokemusta omasta yrittäjyydestä verkkokauppiaana, digitalisaatiokonsulttina sekä perheyrittäjänä. Hannan sydäntä lähellä ovat erityisesti asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantaminen digitalisaatiolla, ihmislähtöinen teknologiauudistuminen, uudet innovaatiot ja teknologia-avusteinen arvonluonti. Hanna toimii vapaa-ajallaan aktiivisesti erilaisten yhteisöjen hallituksissa ja hallintoneuvostoissa. Hannalle tärkeää on elinikäinen oppiminen, avoin ja utelias mieli, empaattinen ihmisten kohtaaminen ja tulevaisuuteen katsova ekosysteemiajattelu.
Hanna Kiviranta toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa tiedolla johtamisen lehtorina YAMK-tutkintokoulutuksessa sekä johtaa BIC:ssa Valtiovarainministeriön rahoittamaa Digitalous 2.0 -hanketta.
