Hyvinvointijohtamiselle entistä suurempi tarve
Tutkimusten mukaan hyvinvoinnin edistämisellä on merkitystä organisaatioiden taloudelliseen menestykseen. Hyvinvoivat työntekijät käyttävät työaikansa esimerkiksi tehokkaammin ja sairastavat vähemmän, mikä lisää työpanoksen laatua ja määrää. Lisäksi he ovat luovempia uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittämisessä, mikä voi tuoda kilpailuetua organisaatiolle (1).
Taloudelliset tekijät ovat ratkaisevia yritysten välisessä kilpailutilanteessa, joten ei ole merkityksetöntä, miten hyvinvointia edistäviin työoloihin ja johtamiseen työyhteisöissä suhtaudutaan.
Tilanne suomalaisilla työpaikoilla on kuitenkin huolestuttava. Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden suomalaisten määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin, ylittäen sata tuhatta henkilöä. Erityisesti alle 35-vuotiaiden ahdistuneisuushäiriöiden määrä on kasvanut merkittävästi (2). Mielenterveyden häiriöt ovat myös yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle, ja mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet ovat olleet selvässä nousussa jo vuodesta 2016 alkaen. Erityisesti nuorten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina (3). Lisäksi suomalaisten kokemus omasta työkyvystä on heikentynyt, ja työuupumukseen liittyvä oireilu on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa (3).
Uusimmat Miten Suomi voi -tutkimushankkeen (2024) tulokset vahvistavat näitä havaintoja. Suomalaisten työhyvinvointi on edelleen heikentynyt, ja sairaana työskentely on yleistynyt. Irtisanoutumisaikeet ovat kasvussa erityisesti johtajien ja nuorten aikuisten keskuudessa. Vaikka työuupumuksen yleisyys ei ole muuttunut vuoden 2023 tasosta, huoli työn tulevaisuudesta kuormittaa suomalaisia työntekijöitä (4).
Kehityssuunnan muuttamiseksi tarvitaan aktiivisia toimia
Monet työelämään liittyvät rakenteelliset tekijät ja työolosuhteet heijastuvat työntekijöiden hyvinvoinnin tilaan ja yllä kuvatun kaltaiset kasvaneet luvut kuvastavatkin muutosta sekä työssä että laajemmin yhteiskunnassa. Työelämässä hyvän mielenterveyden ja toimintakyvyn merkitys korostuu kuitenkin entisestään, sillä mieli vaikuttaa kaikkeen toimintaamme osaamiseen ja innovaatioihin perustuvassa työelämässä.
Kehityssuunnan muuttamiseksi positiiviseen suuntaan tarvitaan aktiivisia toimia, jotka kohdistuvat sekä sellaisiin työoloihin että yhteiskuntarakenteisiin, jotka lisäävät ihmisten henkistä kuormitusta. Kehitystyössä tarvitaan erityisesti mielenterveyttä tukevien työolojen ja johtamisen kehittämistä eri organisaatiotasoilla, sillä jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma roolinsa kehityssuunnan positiivisessa muutoksessa. Työntekijöiden on myös otettava vastuuta omasta toiminnastaan ja käyttäytymisestään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Arkijohtamisella tärkeä merkitys
Jokapäiväisellä työpaikan arjella ja arkijohtamisella on ratkaiseva vaikutus työelämän hyvinvoinnin edistämisessä. Ei ole merkityksetöntä, miten toimimme toistemme kanssa yhteistyötä tehden. Arkijohtamisen lisäksi työyhteisöissä on kiinnitettävä huomioita myös työkuorman kohtuullisuuteen, työn mielekkäisiin sisältöihin ja hyvin organisoituihin työprosesseihin.
Mielen hyvinvointia tukeva johtaminen perustuu oikeudenmukaisuuteen ja arvostavaan vuorovaikutukseen. Johtajalla on avainrooli työpaikan avoimuuden ja vuorovaikutuksen edistämisessä, käyttämällä kuuntelemisen ja osallistamisen keinoja. Lisäksi innostaminen ja kannustaminen ovat olennaisia elementtejä. Arkijohtaminen korostaa näin ollen erityisesti inhimillistä lähestymistapaa työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä.
Teksti:
Jonna Koivisto, KM, johtamisen lehtori, SAMK
Petra Sippola, KTT, johtamisen yliopettaja SAMK
