Ratkaistaan: Mittaamalla parempia tuloksia

Korkeakoulut saavat Virta-julkaisutietopalvelusta koontitiedot edellisvuoden aikana tehdyistä julkaisuista seuraavan vuoden kesän kynnyksellä. Käytännössä siis vuoden 2021 julkaisumäärät tulivat tietoon muutamia viikkoja sitten. SAMKin osalta koontitiedot kertovat haastavan totuuden: julkaisujen kokonaismäärä on laskenut jo kaksi vuotta peräkkäin. Vuonna 2019 julkaisuja tehtiin 281 kpl, 2020 puolestaan 263 kpl ja viime vuonna enää 245. Käytännössä siis tasaista noin 7%:n laskua vuosittain. Kuluvan vuoden julkaisumääristä ei ole tietoa, nykykäytännöllä ne saadaan selville vuoden kuluttua.

Olennaiseen, eli itse tutkimukseen on SAMKissa panostettu vahvasti, ja mm. tutkimus- ja kehittämiskeskusten joukko kasvaa tasaista tahtia. Mutta miten sitten vaikuttaa julkaisujen lukumäärään? Näin kesäkuussa opetushenkilökunta on kuitenkin jo vapaajaksolla ja muu henkilöstö on vähintään lähtökuopissa kesälomille. Seuraavan kerran asiaan voidaan siis palata elokuussa. Ja vaikka vaikutusmahdollisuudet kuluvan vuoden julkaisumääriin ovat rajalliset, niin olennaisen tärkeää on kuitenkin saada suunta kääntymään. Mutta miten se onnistuu?

Ensimmäinen toimenpide on herätellä SAMKilaisia tuomalla vuosien 2019–2021 madonluvut ja -suunta kaikkien nähtäville. Seuraava – ja samalla kaikkein tärkein – toimenpide on julkaista reaaliaikaista dataa julkaisumäärien viikkokohtaisesta kehityksestä ja verrata sitä sekä edellisvuosien määriin että eri osaamisalueisiin. Tavoitteena tuoda esiin periaate ”mitä mittaat, sitä myös parannat” – kilpailemalla vielä enemmän.

Entä miten vertailu toteutetaan käytännössä? Vuosiraporttien julkaisun lisäksi Virta-julkaisutietopalvelu tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää REST-rajapintaa reaaliaikaisten tietojen hakemiseksi. Rajapinnan kautta saadaan noudettua JSON-tyyppinen tietojoukko, joka sisältää julkaisun kannalta olennaisen perusdatan. Toinen avoimesti saatavissa oleva tietojoukko on Vipusen tarjoama data, josta kuitenkin puuttuu perustiedot kuten tekijät ja nimet. Sen sijaan se pitää sisällään muita olennaisia tietoja, kuten julkaisujen foorumitason, luokitukset ja kansainvälisyystiedot.

Yhteinen tekijä näissä kahdessa em. datassa on julkaisukoodi. Tätä koodia hyödyntämällä tietojoukkojen sisältämä data voidaan yhdistää keskenään. Visualisointi saadaan toteutettua Microsoftin Power BI:llä ja sieltä julkaistua sama näkymä koko organisaatiolle. Näkymä itsessään on dynaaminen, eli tietoja voidaan suodattaa eri tavoin ja samoin käyttää hakusanoja. Varsinainen tietosisältö päivitetään ajastetusti kerran viikossa. Tavoite on, että tämä tieto toimisi ensinnäkin motivaattorina julkaisujen tekemiselle ja toisekseen eri yksiköiden julkaisutoimet – tai toimettomuudet – näkyisivät heti kaikille.

Muutoksen tekemisen muistilista:

• Mieti, mitä tavoitellaan ja miksi.
• Varmista, että data on olemassa - ja että se on oikeaa!
• Yhdistä, analysoi ja julkaise.
• Aseta tavoitteet ja mittaa.

Datalähteet:
https://vipunen.fi/fi-fi/Sivut/Vipunen-API.aspx
https://wiki.eduuni.fi/display/cscvirtajtp/Vuositasoiset+Excel-tiedostot (korkeakoulujen henkilöstölle)