Työelämä muuttuu ja myös johtamisen on muututtava 

Johtajuusbarometriin vastaajista 90 % on kokenut huonoa johtamista ja 64 % on kokenut siitä johtuvia työhyvinvointivaikutuksia.

Elämme tällä hetkellä suurta työelämämurroksen aikaa. Työelämämme keskeisiä haasteita ovat erityisesti työvoiman ja avoimien työpaikkojen kohtaamattomuus, monen alan suuri työvoima– ja osaajapula, moninaisuuden kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä valtava tarve osaamisen kehittämiseen. Lisäksi viime vuosien maailmanlaajuiset kriisit ovat koetelleet myös suomalaista työelämää. Tässä tilanteessa oleellista on vahvistaa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiuksia sopeutua muutoksiin ja vastoinkäymisiin sekä tukea uusien innovaatioiden löytämisen mahdollisuuksia. Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän sopeutumiskykyä erilaisiin tilanteisiin ja työelämässä tämä korostaa entisestään johtamisen merkitystä. Maailma moninaistuu, myös johtamisen täytyy moninaistua. Tulevaisuudessa johtajuutta muokkaavia voimia ovat työn paikkariippumattomuus, digitalisaatio, vastuullisuus ja työn merkityksellisyys. (Hiilamo, Työelämäfoorumi 2030, 31.8.2022, Johtajuusbarometri 2022)

Johtaminen on kehittymässä asiajohtamisesta ihmisten johtamiseen. Inhimilliselle johtamiselle on ominaista ihmisten kohtaaminen, jonka ulkoistaminen tekoälylle on haastavaa myös tulevaisuudessa. Johtajan tärkein tehtävä on johtaa vuorovaikutusta organisaatiossa. Vuorovaikutukseen liittyy myös kuuleminen ja päätöksentekoon osallistaminen. On tärkeä kuunnella työntekijöitä, mitä he haluavat ja tarvitsevat. Hyvä vuorovaikutus ja avoimuus korreloivat työn laadun kanssa. Työn laadun ollessa hyvä, on se myös koko organisaation voimavara. Hyvinvointi on kaikkien organisaatiossa työskentelevien yhteinen asia. (Rehn, Työelämäfoorumi 2030, 31.8.2022)

 

Nykyiset tilastot kertovat karusti työelämän ja johtamisen ongelmista 

Tunnistetuista haasteista ja johtajuuden merkityksen ymmärtämisestä huolimatta työelämässä voidaan aina vain huonommin.  Viimeisimpänä tämä käy ilmi Suomen Nuorkauppakamarit ry:n tekemän Johtajuusbarometrin (2022) tuloksista, jonka vastaajina toimivat lähes tuhat alle 40-vuotiasta millenniaalia. Barometrin vastaajista 90 % on kokenut huonoa johtamista ja 64 % on kokenut siitä johtuvia työhyvinvointivaikutuksia. Huonosta johtamisesta johtuvat pahoinvointivaikutukset ovat suuri hälytysmerkki, johon tulee reagoida, sillä menetämme yli 5 miljoonaa työpäivää vuosittain kasvaville mielenterveyshaasteille. (Sarkkinen, Työelämäfoorumi 2030, 31.8.2022) Haasteiden selättämisen lisäksi, meidän tulisi myös pyrkiä ennaltaehkäisemään niitä. Kiistatonta on, että työelämän tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsikädessä.

Johtamisen merkitys korostuu epävarmoina aikoina 

Johtajan tehtävä on koota tiimit kasaan, viestiä oikea-aikaisesti, johtaa operatiivista toimintaa ja reagoida muutoksiin. Erinomaisella johtamisella vaikutetaan työntekijöiden hyvinvointiin. Johtaja johtaa esimerkillä, joka parhaimmillaan luo ympärilleen iloa ja innostumista yhteisestä tavoitteesta. Johtajan tehtävä on myös pysähtyä ja pohtia riskiskenaarioita, ennakoida asioita ja valmistautua erilaisiin tulevaisuudenskenaarioihin. Myös merkityksellisyyden johtaminen korostuu. Työntekijä voi hyvin, kun työn sisältö ja sen suorittamistapa on itselle ja ympäröivälle yhteiskunnalle merkityksellistä.  (Johtajuusbarometri 2022, Nuorkauppakamari)

Edellä lueteltu ei kuitenkaan ole itsestään selvää suomalaisen työelämän johtamiskulttuurissa. Erityisesti nuoret aikuiset peräänkuuluttavat johtamiseen muutosta, sillä Johtajuusbarometrin (2022) vastaajista ainoastaan 20 % oli tyytyväisiä siihen, miten johtajuus suomalaisessa työelämässä tällä hetkellä näyttäytyy. Ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän muutos ei näy vielä riittävästi johtamisen käytännöissä, vaikka pandemiavuosien aikana johtamisessa on otettu isoja askeleita kohti luottamusta. Alle 40-vuotiaat aikuiset toivovatkin, että tulevaisuudessa johtamiskulttuuri muuttuisi ihmisläheisemmäksi, monimuotoisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

Johtajuusbarometrin mukaan 36 % vastaajista harkitsi työpaikan vaihtoa huonon johtajuuden takia. Suurimmiksi syiksi huonon johtamisen kokemuksiin nousivat johtajan osaamattomuus, ongelmat vuorovaikutuksessa, resurssien epätasainen jakautuminen sekä palkkioiden ja työpanoksen epäsuhta. Suomen Nuorkauppakamarit ry:n hallituksen puheenjohtajan, Mari Männistön, mukaan paremmalla johtajuudella saataisiin aikaan enemmän hyvinvointia ihmisille, mikä näkyy parempana työhyvinvointina ja yritysten parempana kannattavuutena. Huonon johtajuuden kustannus voi olla hirvittävä sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Tulevaisuudessa johtajalta kaivataan muutos- ja vastuullisuusjohtamisen kykyä. (Johtajuusbarometri 2022)

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (Työelämäfoorumi 2030 avauspuhe, 31.8.2022) sanoja lainataksemme, ”Työelämän muutoksesta tulee seurata automaattisesti johtamiseen ja työn tekemiseen liittyvän kulttuurin muutos. Tarvitsemme entistä enemmän itseohjautuvuuden johtamista, joka taas edellyttää tuekseen vahvaa luottamusta”.

Teksti:  

Jonna Koivisto, KM, Johtamisen ja esihenkilötyön lehtori, Sertified Business Coach (SCI)

Petra Sippola, KTT, johtamisen lehtori (YAMK), Certified Business Coach (BCI)

Lähteet: 

Työelämäfoorumi 2030. www.tyoelamafoorumi.fi

JCI, Nuorkauppakamari. Johtajuusbarometri 2022. Johtajuusbarometri – Suomen Nuorkauppakamarit