Pohdintaa asiantuntijatyön johtamisesta

Työelämää ironisoiva Dilbert-sarjakuva kertoo, miksi johtajan rooli on erityisen vaikea. Tavallinen työntekijä voi pahimmillaan menettää toimeentulonsa, omaisuutensa ja perheensä, mutta johtajilla on huomattavasti suurempia ongelmia. Johtajat nimittäin voivat joutua työskentelemään toisten johtajien kanssa – siksi heille myös maksetaan suurempaa palkkaa. No, vitsit sikseen, maailman muuttuessa on myös johtamisen rooli muuttunut. Jos ennen johdettiin paljon fyysisiä suorituksia, niin nykyään johdetaan yhä enemmän aivoilla tehtäviä työsuorituksia. Näin vanhemmalla iällä voin käyttää sanamuotoa ”kun minä olin vielä nuori”, niin silloin puhuttiin ”tietotyön johtamisesta”, joka nykypäivänä kalskahtaa jo hieman turhan teknisluonteiselta. Nykypäivään hyvin soveltuva yleistermi lienee ”asiantuntijatyön johtaminen”.

Mitä sitten on asiantuntijatyö työntekijän kannalta? Omasta näkökulmastani asiantuntijatyön keskiöön nousevat viisi keskeistä tekijää: 1) energia (riittävä uni ja lepo sekä ruokailu ja fyysisen kunnon ylläpito), 2) tiimityö (kyvykkyys pärjätä muiden ihmisten kanssa), 3) fiilis (hyvänolon tunteen saavuttaminen on taito, jonka voi oppia), 4) ajattelu (ympäröivän maailman ymmärtäminen ja merkityksien luominen) ja 5) työvälineet. Nämä on hyvä työntekijän ymmärtää, koska neljään ensimmäiseen näistä voi vaikuttaa itse. Puhutaan trendikkäästä käsitteestä ”itsensä johtaminen”. Mitä työnantaja voi näiden osalta tehdä? Samaa kuin vanhempi lapselleen – kannustaa, aktivoida ja tukea sekä tietenkin pitää työvälineet tehtäviin soveltuvina.

Entäpä sitten asiantuntijatyötä johtavan henkilön näkökulma? Mielestäni asian pitää olla niin yksinkertainen, että sen voi sisäistää kuka vain helposti. Olen aina pitänyt Daniel Pinkin tutkimuksiinkin pohjautuvasta kolmen kohdan tiivistyksestä: autonomy, mastery ja purpose. Mitä asiantuntija haluaa – autonomiaa – mahdollisuutta päättää ja vaikuttaa itse omaan työhönsä. Mitä asiantuntija haluaa – kyvykkyyttä – osaamista omassa asiantuntijuuden aiheessaan ja sen tunnustamista. Mitä asiatuntija haluaa – merkityksellisyyttä – että hänen työnsä on tärkeää. Sanoisin, että jos et mitään muuta asiantuntijatyön johtamisesta tiedä, niin näillä kolmella pääset jo aika pitkälle. Yksi johtajuuden haasteista onkin muistaa pohtia näitä viimeistään juuri ennen kuin painat ”lähetä”-nappia.

Jos olet asiantuntijatyön johtaja, niin kannustan miettimään edellä mainittujen kolmen teeman kautta johtamistasi ja etenkin johtamisen viestintääsi. Otetaan vaikkapa esimerkiksi ammattikorkeakoulun opettaja. Jos annat hänelle tehtäväksi, että ”tee tämä ja tee se näin”, niin hyvin suurella todennäköisyydellä hän ei koe autonomiaa. Jos pyydät opettajaa vaikkapa kirjoittamaan opintojaksolle uudet arviointikriteerit – kannustan olemaan toimimatta niin, että palautat hänen tekeleensä takaisin kommentilla ”ei olleet oikein tehty, tee uudelleen”, ihan vain kyvykkyyden kokemuksen näkökulmasta. Jos toteutat automaatiota tarkistamaan, että opettaja on tehnyt työnsä oikein, niin kannustan miettimään sanamuotoja, joilla ohjelmistorobottisi opettajalle hänen työnsä puutteista ilmoittaa – ihan vain merkityksellisyyden ja myös kyvykkyyden näkökulmasta. Olen monesti nähnyt johtamista tehtävän nimenomaan johtamisen näkökulmasta (ei siis johdettavan). Ostan jo edesmenneen johtajuusguru Peter Druckerin ajatukset. Hän kysyy: mikä motivoi vapaaehtoistyöntekijää? Vastaus on: haasteet, koulutus, tulokset, organisaation toiminta-ajatus, viihtyminen, kehittyminen, välittäminen ja arvostus. Kuulostaako tutulta? Voisiko asiantuntija olla aika samoilla linjoilla – näin on ainakin Druckerin mukaan. Sen jälkeen, kun palkka on ”riittävästi kohdallaan”, niin merkittäväksi nousevat juuri tällaiset tekijät.

Pidän myös Druckerin tavasta käsitellä ”isoa kuvaa”: edellisen vuosisadan aikana ihmiskunta on saanut koneiden avulla nostettua tuottavuuden noin 50-kertaiseksi sadan vuoden aikana, tämän vuosisadan aikana sama pitäisi pystyä tekemään asiantuntijatyölle. Hän myös nosti esiin tiivistyksen, että yrityksen näkökulmasta menestyksessä on kyse kahdesta asiasta: 1) yrityksesi on kolmen parhaan joukossa omalla toimialallaan ja 2) yritys toimii tehokkaasti/tuottavasti. Vain harva yritys pystyy tavoittelemaan tämän mukaista menestystä, koska kohdan 1) joukkoon mahtuvat vain harvat. Kaikki voivat kuitenkin tavoitella kohdan 2) mukaista hyvää tekemistä – jonka keskiössä ainakin omasta mielestäni on laadukas asiantuntijatyön johtaminen. Lopetan asiantuntijatyön johtamisen pohdintani seuraavaan ajatukseen: ”se ei ole monimutkaista, mutta se jostain syystä tuntuu olevan vaikeaa”.

Teksti:
Marko Mikkola, erityisasiantuntija, johtaminen, juridiikka ja liiketoiminta, SAMK