Työelämätaidot työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisen taustalla
Työelämän eläessä jatkuvan muutoksen vaihetta on työntekijöiden oltava valmiita muuttumaan pysyäkseen mukana jatkuvassa kilpajuoksussa maailman ja työelämän muutosten kanssa. Työhyvinvointi (tai työpahoinvointi) aiheuttaa jo nyt suuria ongelmia työyhteisöissä ja toisaalta työiän odotetaan nousevan, joten tarvitaan muutoksia, jotta yksilöt selviävät työkykyisinä pidempään. Työelämätaitojen merkitys paitsi organisaatioiden menestykseen mutta myös yksilöiden työhyvinvointiin on suuri. Miten valmistautua työelämän muutoksiin ja miten työntekijät itse voivat vaikuttaa hyvinvointiinsa ja työkykynsä ylläpitämiseen erilaisilla työpaikoilla.
Psykologit, aivotutkijat ja työelämätutkijat ovat tuoneet esille tulevaisuuden työelämätaitoja sekä mahdollisuuksia niiden kehittämiseksi. Tulevaisuuden työelämätaitojen huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää työhyvinvoinnin parantamisen kannalta mutta myös, jotta meillä olisi mahdollisuus kehittyä ja kehittää. Eettisen ja inhimillisen yrityskulttuurin luominen tukee organisaatioiden arvomaailmaa ja luo pohjaa toiminnalle, joka mahdollistaa positiiviset asiakas- ja työntekijäkokemukset. Yrityskulttuurin kehittämisen ohella itsensä johtamisen taito on organisaatioiden madaltuessa ja hierarkkisuuden vähentyessä yksi tärkeimmistä työelämätaidoista.
Sosiaali- ja terveysministeriön Työelämän mielenterveysohjelma kertoo, että mielenterveysongelmat aiheuttavat vuosittain 5,2 miljoonaa sairauslomapäivää sekä 6700 ihmisen siirtymisen työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin menetetyn työpanoksen arvon on arvioitu olevan noin 5,2 miljardia euroa. Mielenterveysongelmat ovat siis kansallisesti merkittävä asia myös työelämässä. (Työelämän mielenterveysohjelma, 2022.)
Maailman muuttuessa jatkuvasti vaaditaan työntekijöiltä yhä enemmän venymistä ja ammatillisen kehittämisen tarve tiedostetaan, mutta tulevaisuuden työelämässä menestymiseen tarvitaan substanssiosaamisen lisäksi myös muunlaisia taitoja, joita kutsutaan metataidoiksi ja työelämätaidoiksi. Työelämätaitojen merkitys työkyvyn ylläpitämisessä on huomattu, mutta tämän työn tarkoitus on tuoda esille, mitä nämä yksilön ja samalla myös työyhteisön työhyvinvointia parantavat taidot ovat
World Economic Forum on The Future of Jobs Report 2020 -raporttinsa etusivulla on listannut vuoden 2025 tärkeimmät työelämätaidot. Näissä korostuvat erilaiset ongelmanratkaisutaidot, itsensä johtamisen kyky, yhteistyötaidot sekä teknologian hyödyntäminen ja kehittäminen. (World Economic Forum, 2020.)
Metataidoilla tarkoitetaan megatrendien esiin nostamia, yleisiä taitoja, jotka mahdollistavat ja vahvistavat työelämässä tärkeiden substanssitaitojen käyttöä (Björkstam, 2022). Helsingin yliopiston Tulevaisuuden työelämätaidot henkilöstön kehittämisen tueksi -oppaassa työelämätaidot on jaettu kolmeen osaan:
- Oman toiminnan ohjaaminen ja itsensä johtaminen.
- Viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.
- Asiantuntijataidot, jotka sisältävät esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot, tiedonhakutaidot, sekä tiedon soveltamisen ja kriittisen arvioinnin taidot. (Kankainen, 2022.)
Työhyvinvoinnin kokonaisuuteen liittyvät esimerkiksi mieluisat työtehtävät, turvallinen työyhteisö ja toimiva johtaminen, mutta kaiken perustana on hyvinvoiva työntekijä. Kun eri elementit ovat tasapainossa keskenään, yksilöt viihtyvät tehtävissään ja ovat tuottavia. (Terveystalo, 2022.) Työhön liittyvät kuormitustekijät altistavat työuupumukselle, mutta altistavia tekijöitä ovat myös esimerkiksi kohtuuttomat vaatimukset itseä tai työn tuloksia kohtaan, liiallinen velvollisuudentunto sekä kykenemättömyys tunnistaa ja hallita tunteita. Kun keinot selviytyä esimerkiksi stressaavista tilanteista tai liiallisesta työtaakasta puuttuvat, työuupumuksen riski muuttuu todelliseksi. Työuupumus lisää myös tapaturmien sekä masennuksen riskiä ja voi johtaa työkyvyttömyyteen. (Mattila, 2022, s. 79–80.)
Työelämässä tapahtuneiden muutosten vuoksi yhdessä tekemisen arvostus on vähentynyt. Tietotyötä ei enää tehdä vain työpaikoilla, vaan kahvit juodaan tietokoneen ääressä kotona työskennellessä. Kiireestä on tullut työelämän kuuma puheenaihe, ja muutos on tullut jäädäkseen. Vuorovaikutuksen ja yhteistyön tarve ei kuitenkaan ole kadonnut, mutta on löydettävä uusia keinoja lisätä yhteisöllisyyttä. (Mönkkönen & Roos, 2023, s. 7, 266.)
Itseohjautuvuuden tarve on kasvanut organisaatioiden madaltuessa, ja samalla on kasvanut tarve kykyyn johtaa itseään, joka nähdään oleellisena osana koko organisaation johtamisjärjestelmää. Kyseessä ei ole pelkästään yksilön itsensä asia, vaan osa organisaation johtamisjärjestelmää ja toimivuutta. Laadukas itsensä johtaminen parantaa itsetuntemusta sekä helpottaa henkilökohtaisten ja ammatillisten vahvuuksien hyödyntämisessä sekä heikkouksien minimoimisessa. Se lisää paitsi ammatillista ja henkilökohtaista tehokkuutta, mutta tuo myös elämään merkitystä.
Johtamisen kokonaisuus lähtee itsensä johtamisesta, ja se tulisikin nähdä johtamisen ytimenä, sillä opittuaan johtamaan itseään, on helpompi lähteä johtamaan myös muita. Itsensä johtamisen tavoitteena on itsensä johtaminen ja hyvinvointi, joka heijastuu paitsi yksilöihin, myös työyhteisöihin ja sitä kautta koko Suomelle. Älykäs itsensä johtaminen tarkoittaa sitä, että ihminen itse tekee asioita oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja kehittämiseksi. (Sydänmaanlakka, 2020, s. 5, 43–44.)
Tulevaisuuden työelämästä puhuttaessa metataidot nousevat esille monessa yhteydessä. Ne ovat taitoja, joille ei löydy selkeää yhtenevää määritelmää. Metataidoiksi kutsutaan taitoja, jotka edesauttavat ja helpottavat työelämässä tarpeellisten ammatillisten taitojen käytettävyydessä. (Hukari ym. 2023, s. 255–256.) Työelämän resilienssin vahvistamisen kannalta oleellisia asioita ovat miten nukumme, syömme ja liikumme. Myös muusta palautumisesta huolehtiminen on tärkeää, ja kokonaisuuden hallinnan sekä joustavuuden vahvistamiseksi priorisointi sekä karsiminen ovat tulevaisuuden työelämässä keskeisiä taitoja. (Björkstam, 2022.)
Kirjallisuudesta selviää, että työelämässä tarvitaan monia eri taitoja, lukuisat erilaiset taidot ovat linkittyneitä toisiinsa sekä se, että jatkuva oppiminen, resilienssi ja kyky johtaa itseään, ovat miltei pakollisia taitoja nykypäivän työelämässä. Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius näkee vahvalle itsetuntemukselle sekä omien toiveiden ymmärrykselle, vahvuuksille ja visiolle, sekä toisaalta omatoimiselle oppimiselle ja osaamisen päivittämiselle pohjautuvan työidentiteetin olevan tulevaisuuden työelämän kannalta tärkeä. On tarkasteltava omaa toimintaa sekä sitä mihin se on johtamassa, ja kyettävä tekemään sekä muovaamaan valintoja aktiivisesti jatkuvan muutoksen ja epävarmuuden keskellä säilyttääkseen hallinnan. (Björkstam, 2022.)
Työelämätaitojen tärkeys ei ole merkityksellistä vain siksi, että niiden avulla työntekijät voisivat suoriutua entistä paremmin työssään, vaan hyvät työelämätaidot luovat perustan hyvinvoivalle ja motivoivalle työelämälle ja -ympäristölle, jossa jokaisen yksilön on paitsi mahdollista kukoistaa, mutta voida myös hyvin. Työelämätaidoilla on tärkeä osa työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisessä. Työelämätaidoista erityisesti itsensä johtamisella sekä itsetuntemuksella on suuri vaikutus hyvinvointiin, mutta tulevaisuuden työelämässä menestymiseen tarvitaan myös resilienssiä ja vuorovaikutustaitoja. Nämä taidot auttavat yksilöitä selviytymään toimintakelpoisina läpi työuransa ja nauttimaan elämästä sekä työssä että vapaa-ajalla.
Kirjoitus perustuu Annukka Söderenan YAMK-kehitystyöhön.
Teksti:
Annukka Söderena, SAMK YAMK-opiskelija
Petra Sippola, SAMK KTT, johtamisen yliopettaja
