Kansainvälisten opiskelijoiden integrointi Satakuntaan – kokemuksia Should I Stay or Should I Go -hankkeesta
Nykypäivän työelämässä on tavallista, että oma työyhteisö voi koostua monesta eri kulttuuritaustaisesta ihmisestä. Usein työkielenä voi olla englanti, ja monet ohjelmistot, materiaalit ja dokumentit ovat kirjoitettu muulla, kuin suomen kielellä. Vieraan kielen ymmärrys ja monikulttuurisessa yhteisössä toimiminen on nykyajan työnteossa tärkeää.
Satakunnassa koulutetaan kansainvälisiä osaajia, mutta opiskelijat lähtevät valmistumisen jälkeen pois, vaikka Satakuntaan ja koko Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä osaajia.
Satakunnassa opiskelee hieman yli 900 kansainvälistä opiskelijaa, joista suurin osa on Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Alueella on monipuolista toimintaa, joka tukee kotoutumista ja työllistymistä, kuten yhdistysten järjestämiä kerhoja, kielikursseja ja kohtaamispaikkoja. Lisäksi Satakunnassa toteutetaan hankkeita, esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun Should I Stay or Should I Go -hanke, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista alueelle tarjoamalla työ- ja harjoittelupaikkoja. Hankkeessa on järjestetty tapahtumia, joissa tutustutaan paikalliseen työkulttuuriin, kehitetään työnhakutaitoja ja verkostoidutaan alueen työnantajien kanssa.
Kansainvälistymisen edellytyksenä yhteistyö
Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnit tarjoavat Satakunnalle merkittäviä mahdollisuuksia vastata työvoimapulaan ja lisätä alueen kilpailukykyä. Jotta tämä onnistuu, niin edellytyksenä on kuitenkin strateginen yhteistyö ja tukiverkostot, jotka auttavat sekä työnantajia että työntekijöitä sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että alueen yritykset ja oppilaitokset sitoutuvat pitkäjänteiseen kehittämiseen. Huomioitavaa on, että oppilaitosten tulisi tukea työnantajayrityksiä, jotta he voivat rakentaa avoimen ja monikulttuurisen työympäristön.
Työllistyminen on keskeinen osa opiskelijan sopeutumista uuteen maahan. Korkeakoulujen tulee suunnitella opetussuunnitelmansa huolellisesti huomioiden elinkeinoelämän tarpeet, jotta opiskelijat voivat kehittää työnantajien kaipaamaa osaamista. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi järjestämällä vierailuluentoja, joilla elinkeinoelämän edustajat jakavat tietoa työelämän vaatimuksista, tai käynnistämällä yhteistyöhankkeita paikallisten yritysten kanssa. Näin opiskelijat voivat oppia lisää maan liiketoimintakulttuurista ja työelämässä tarvittavista taidoista.
Lisäksi paikallisten yritysten tulisi tarjota kansainvälisille opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia tehdä opinnäytetöitä, mikä auttaisi heitä tutustumaan yritysten toimintaan jo ennen valmistumistaan. Kesätyö- ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen on erityisen tärkeää, sillä ne auttavat kansainvälisiä opiskelijoita hankkimaan työkokemusta, joka voi muuten jäädä puuttumaan. Joissakin yrityksissä kansainvälisten opiskelijoiden palkkaamista saatetaan kuitenkin pitää haastavana, ja tällaisia asenteita on tarpeen muuttaa.
Satakunnassa olisi tärkeää, että olisi laajempi alueellinen integraatio-ohjelma. Täten tulevaisuudessa olisi tuki kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä sopeutumiseen. Mahdolliset ohjelmien sisällöt voisivat olla kielikoulutusta, verkostoitumista ja yhteisöllisiä tapahtumia. Erityisenä huomiona olisi se, että ohjelmien tarkoitus lisäisi viihtyvyyttä, jotta kansainväliset osaajat myös jäävät alueelle. He luovat perustan monimuotoiselle, elinvoimaiselle ja innovatiiviselle aluekehitykselle.
Opiskeluajan verkostot merkityksellisiä työnhaussa
Kansainvälisille opiskelijoille työnhaun taidot ja verkostojen luominen voivat olla merkittäviä haasteita työllistymisen tiellä. Verkostoitumisessa on kyse suhteiden rakentamisesta, niiden ylläpitämisestä ja hyödyntämisestä esimerkiksi työuran ja ammatillisen kehityksen tueksi. Vastaanottavan maan työmarkkinoilla oikeiden kontaktien tunteminen voi olla ratkaisevaa työllistymisen kannalta. Suomessa sosiaaliset verkostot ja epäviralliset suhteet ovat myös tärkeä osa työllistymismahdollisuuksien parantamista.
Opiskelijat, jotka ovat pystyneet luomaan laajat kontaktiverkostot, ovat todennäköisemmin saaneet yhteyden useampiin työnantajiin, mikä on lisännyt heidän mahdollisuuksiaan löytää koulutusta vastaavia ja laadukkaita työpaikkoja. Sen sijaan ilman paikallisia kontakteja kansainvälisten opiskelijoiden on huomattavasti vaikeampaa työllistyä, vaikka heillä olisi jo valmiiksi vahva koulutustausta ja taitoja kotimaastaan.
Lisää kv-rekrytointeja Satakuntaan
Should I stay or Should I go -hankkeen toiminta keskittyi satakuntalaisten työnantajien kv-rekrytointien kasvattamiseen sekä saada yhä useampi kansainvälinen opiskelija jäämään Satakuntaan valmistumisen jälkeen. Konkreettisesti hankkeen toteutukseen sisältyi työpajoja, jotka tarjosivat apuja kv-opiskelijoille parantaa omia työnhakumateriaalejaan ja tietoisuutta siitä, mitä on tärkeä ottaa huomioon töitä hakiessa Satakunnasta.
Kokonaisuudessaan kansainvälinen rekrytointi on investointi tulevaisuuteen, joka voi tehdä Satakunnasta entistä houkuttelevamman paikan sekä työntekijöille että yrityksille. Alueen elinkeinoelämän kasvu ja kehitys nojaavat siihen, kuinka hyvin onnistutaan hyödyntämään kansainvälistä osaamista ja luomaan avoin, vastaanottava ilmapiiri.
Hankkeen tuloksena on tunnistettu, että kansainvälisten opiskelijoiden ei ole helppo työllistyä, varsinkaan ilman apua. Heille on tärkeä järjestää tapahtumia ja mahdollisuuksia tavata alueen eri työnantajayrityksiä matalalla kynnyksellä. Hankkeen aikana tehty tapahtuma keväällä, joka oli kv-opiskelijoille suunnattu Job Boosting Workshop tarjosi opiskelijoille paljon uutta oppia suomalaisesta työkulttuurista, työnhakutaidoista ja CV:n tekemisestä.
Opiskelijoille on tärkeää tarjota riittävästi tukea ja ohjausta korkeakoulun, moniammatillisen yhteistyön ja yhteiskunnan kautta, jotta he voivat menestyä opinnoissaan, tuntea itsensä tasavertaisiksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja kokevat halua jäädä maahan. Tässä prosessissa keskeisessä roolissa ovat vertaistuki, vuorovaikutus korkeakouluyhteisössä, kulttuurisensitiivinen kohtaaminen sekä pedagogiset ratkaisut.
Samalla kansainväliset tutkinto-opiskelijat tuovat mukanaan arvokasta kansainvälistä kokemusta, joka rikastuttaa paikallisyhteisöä. Tämä tarjoaa myös paikallisille mahdollisuuden kansainvälistyä ja syventää ymmärrystään kulttuurienvälisestä osaamisesta.
Hankkeessa saatiin paljon uutta tietoa paikallisten työnantajien kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointivalmiuksista. Tietoa saatiin yrityksistä suoraan kontaktoimalla, keskustelemalla tapahtumissa ja sidosryhmien kautta. Parhaimmaksi tavaksi jakaa tätä informaatiota oli syksyllä järjestetty Globals meets Locals -tapahtuma, jossa yritysten edustajat pääsivät kertomaan yrityksen työkulttuurista, toimialasta ja omista rekrytointitavoistaan. Lisäarvoa antoi tapahtumassa pöytäkeskustelut eli Table talksit, joissa kv-opiskelijat pääsivät keskustelemaan työnantajien kanssa.
