Ratkaistaan: Organisaation muutoskyvykkyys nojaa tietoon, tunteeseen ja toimintaan
Muutosajattelu on viime vuosina painottunut kriisitietoisuuteen ja organisaatioiden kyky menestyä yllättävien muutosten myrskyissä on korostunut. Ilmastokriisin ja koronapandemian kaltaiset kriisit ovat vaatineet organisaatioilta ripeitä toimia, mutta pakottavien muutosvoimien keskellä on tärkeää löytää aikaa myös pysähtymiselle. Samaan aikaan digitalisaatio uudistaa työntekemisen tapoja, eikä taloudenkaan ennustettavuus ole kuin ennen. Muutoskyvykkyyden ja -osaamisen kehittäminen sekä organisaatio, että yksilötasolla on merkittävä menestystekijä tulevaisuuden työelämässä.
Onnistuneessa muutosprosessissa organisaatio irtaantuu vanhasta ja sopeutuu uuteen toimintaympäristöön sellaisena kuin se on, sen sijaan, että toimintaa yritettäisiin sopeuttaa vanhentuneeseen ymmärrykseen maailmasta. Muutos on siis konkreettista työtä ja siihen tarvitaan tietoa, taitoja ja työkaluja, muutoksen sisältämää inhimillistä tunnelatausta unohtamatta.
Muutoskyvykkyys lienee tulevaisuudessa yritysten merkittävimpiä tapoja luoda itselleen kilpailuetua. Organisaation muutosvalmius, sekä kyky reagoida riittävän nopeasti, määrittelevät suuresti yrityksen onnistumista alati vaihtelevassa toimintaympäristössä. Organisaatioissa tunnistetaan uudistumiskyvyn merkitys, mutta myös siihen liittyvät haasteet.
Mitä sitten on muutoskyvykkyys? Muutoskyky on valmiutta toimia ja säilyttää toimintakyky mitä moninaisemmissa tilanteissa. Muutoskykyinen organisaatio suhtautuu uteliaasti muutokseen, hahmottaa monipuolisesti erilaisia näkökulmia, on kykenevä oppimaan uutta ja poisoppimaan vanhasta, sekä pystyy toimimaan ketterästi kokeillen. Se on riittävästä turvallisuuden tunteesta kumpuavaa rohkeutta, uskoa että epävarmuudesta huolimatta asiat järjestyvät.
Muutoskyvykkyys näyttäytyy yrityksen toiminnassa luovuutena, uteliaisuutena ja kekseliäisyytenä. Muutoskykyinen organisaatio työskentelee periksi antamattomasti ja kunnianhimoisesti.
Organisaationtasolla muutoskyvykkyyttä voidaan tukea organisaationkulttuurin ja -rakenteiden kautta. Muutosvalmis organisaatio ei koe muutosta yksittäisinä projekteina, vaan se on jatkuva toimintatapa. Näin ollen yksittäisten muutosprosessien tarve vähenee ja organisaation toiminta kokee jatkuvasti pientä kehitystä ja uudistumista.
Muutoskyvykkyys siis auttaa organisaatioita menestymään muutoksissa, suuntaamaan ajattelua ja toimintaa mahdollisuuksien ja ratkaisujen löytämiseen. Muutoskyvykkyyden vahvistaminen onkin tärkeä menestyksen mahdollistaja ja moni organisaatio on asettanut sen kehityskohteekseen. Ilmiön kompleksisuuden vuoksi myös ratkaisun avaimet ovat monitahoisia ja vaativat organisaatiolta sitoutumista, rohkeutta ja riittävää resurssointia muutoskyvykkään organisaatiokulttuurin synnyttämiseen.
Muutoskyky vaatii johtamista
Muutoskyky ei siis synny itsestään, vaan sitä pitää johtaa. Resilientissä organisaatiossa siirrytään perinteisestä muutoksen johtamisesta johtamaan henkilöstön muutoskykyä ja sitä kautta organisaation muutoskyvykkyyttä.
Muutoskyvykkyyden johtaminen nojaa kolmeen peruspilariin
- Aito arvostaminen ja kannustaminen
- Aktiivinen kuunteleminen ja kritiikin salliminen
- Henkilöstön osallistaminen päätöksentekoon
Toteutuakseen muutoskyvykkyys vaatii psykologisen turvallisuuden tunteen, jonka tärkeä osatekijä on luottamus; luottamus organisaatioon, omaan työyhteisöön, sekä kykyyn oppia, joustaa ja selviytyä uusissa tilanteissa. Myös kokemus työn merkityksellisyydestä lisää luottamuksen tunnetta. Muutoskykyä voidaan lisätä myös jatkuvaan oppimiseen kannustamalla.
Organisaation muutoskyvykkyyden kasvattamisessa voidaan hyödyntää myös yhteiskehittämistä ja vertaisoppimista. Organisaatioita ja muutosjohtamisen ammattilaisia törmäyttämällä, sekä luomalla erilaisia foorumeita tiedon jakamiseen, voidaan synnyttää uudenlaista muutoskyvykkyyttä ja löytää keinoja muutosmyönteisen organisaatiokulttuurin synnyttämiseen.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Tiedolla johtamisen keskus BIC on mukana laajassa valtakunnallisessa hankkeessa, jossa rakennetaan uutta toimintamallia elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseksi pk- ja mikroyritysten muutoskyvykkyyden vahvistamisen näkökulmasta. Tavoitteena on tukea yrityksiä vastaamaan toiminnassaan toimintaympäristön paikallisiin, sekä globaaleihin muutoshaasteisiin.
Muutoskyvykkyyden johtamista vahvistetaan työpajatoiminnalla sekä rakenteilla olevan muutossparraajien verkoston kautta. Toiminnan myötä kehitetään yrityksille suunnattua palvelu- ja ohjaustoimintaa ja ohjataan yrityksiä ammattikorkeakoulujen osaamispalvelujen äärelle.
Elinkeinoelämän muutoskyvykkyyden vahvistaminen koko maakunnan tasolla tukee alueen elinvoimaisuuden kehittymistä. Organisaatiot voivat hyödyntää laajasti ammattikorkeakoulun osaamista ja verkostoja eli kehittämistä ei tarvitse tehdä yksin. Tulevaisuus tehdään yhdessä!
Tiesitkö tämän?
- Muutoskyvykkyys ei ole staattinen ominaisuus, vaan se on yhdistelmä taitoja, joita voidaan tunnistaa, opetella ja kehittää.
- Termiä muutoskyvykkyys käytetään osin samassa merkityksessä kuin termiä resilienssi
Artikkelissa mainittu hankekokonaisuus rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
