Tekoäly korkeakouluopinnoissa
Viime viikkoina on kohistu paljon Open AI:n ChatGPT-robotista, jolta voi kysyä melkein mitä tahansa ja saa loogisen, hyvin jäsennellyn ja useasti hyvinkin tarkan tiivistelmän kysytystä asiasta. Aiemmin chat-robotit ovat pystyneet lähinnä ohjaamaan verkkosivuilla kävijöitä oikeiden palveluiden äärelle. OpenAI:n ChatGPT pystyy mm. vastailemaan hankaliinkin kysymyksiin, luomaan ohjelmistokoodia tai kirjoittamaan eri kielillä pääosin vakuuttavia artikkeleita eri teemoista. Kaikille avoin ja ilmainen ChatGPT kykenee myös luomaan vakuuttavan työpaikkailmoituksen ja itse vastaamaan siihen. Erityisesti opetus- ja korkeakoulusektori ympäri maailman on kauhuissaan chat-robotin vaikutuksesta luotettavaan opetukseen. Jos tekoäly pystyy jo nyt laskemaan vaikeitakin laskuja tai kirjoittamaan vakuuttavia esseitä erilaisista aiheista, mitä koulutukselle on tapahtumassa? Miten voidaan varmistaa, että artikkelit ovat tekijöidensä, eikä tekoälyn kirjoittamia?
Kauhistelun sijaan, voisimme miettiä kuitenkin, mitä hyötyä tekoälystä voi opinnoissa olla ja miten voisimme hyödyntää ja soveltaa saamaamme tietoa paremmin. Open AI:n ChatGPT toimii periaatteessa samoin kuin Google-haku. Ohjelma hakee sille tarjottua tietoa ja muodostaa sen avulla vastauksia käyttäjien kysymyksiin. Karkeasti määriteltynä, tekoäly pystyy vain paketoimaan oppimaansa tietoa eri muotoon mutta tiedon soveltaminen, kriittinen tarkastelu ja uuden tiedon luominen on jotain, mihin tekoäly ei pysty. Tekoälyn tuottamat kommentit perustuvat aikaisempaan dataan, jolla se on opetettu. Näin ollen tekoäly tarkastelee asioita menneisyyden näkökulmasta ja siltä puuttuu jotain arvokasta, joka jokaisella ihmisellä on, nimittäin luovuus, kriittinen ajattelukyky ja kyky soveltaa.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin siltä, että tulemme työskentelemään tämän uuden kollegan, tekoälyn, kanssa rinnakkain yhä tiiviimmin.
Tulevaisuuden opiskelutaidot ovat niitä taitoja, joita ihmiset tarvitsevat menestyäkseen ja selviytyäkseen tulevaisuuden haasteissa ja muutoksissa. Näitä taitoja voivat olla esimerkiksi kriittinen ajattelu, vuorovaikutustaidot, kyky oppia uutta ja mukautua muutoksiin, sekä kyky työskennellä itsenäisesti ja tiimissä. Tulevaisuuden opiskelutaidoissa korostuvat myös teknologian osaaminen ja kyky hyödyntää erilaisia teknisiä työkaluja ja välineitä opiskelussa. Lisäksi tulevaisuuden opiskelutaidoissa arvostetaan kykyä itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä kykyä ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä monimutkaisissa tilanteissa. On tärkeää hankkia tietoa ja taitoja tulevaisuuden tekniikoista ja kehityksistä, jotta pystytään ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmia.
ChatGPT tuottaa ja tiivistää tietoa todella lyhyessä ajassa. Meidän ihmisten tehtävä on hyödyntää ja soveltaa sitä tietoa eteenpäin. Tähän tarvitsemme taitoja, joissa me ihmiset olemme hyviä. Kriittinen ajattelu, tunne- ja vuorovaikutustaidot, tiimityöskentelytaidot ja kyky mukautua muutoksiin. Meidän pitää osata ajatella viisaammin ja osata esittää hyviä kysymyksiä. Meillä täytyy olla valmiuksia oppia uusia asioita lyhyessäkin ajassa.
Tekoälyn rooli korkeakouluopiskelussa on kasvava. Tekoälyn tutkimus ja kehitys on yksi tärkeimmistä aloista korkeakouluopiskelussa ja tekoäly on tärkeä osa monia korkeakoulujen tutkinto-ohjelmia. Monet korkeakoulut tarjoavat tekoälyn tutkimukseen liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa opiskelijat voivat työskennellä ja saada arvokasta kokemusta tekoälyyn liittyvissä työtehtävissä.
Myös tekoälyn hyödyntäminen tutkimuksessa on yhä yleisempää ja tekoäly voikin tarjota uusia ja tehokkaampia menetelmiä tutkimustyössä. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi analysoida suuria määriä dataa nopeammin ja tehokkaammin kuin ihmiset pystyisivät tekemään manuaalisesti, ja se voi auttaa löytämään uusia ja kiinnostavia tuloksia eri tutkimuksissa. Tekoälyn avulla voidaan myös simuloida erilaisia tilanteita ja tapahtumia, joita on vaikea tai mahdotonta testata todellisessa maailmassa, ja se voi auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin tutkimuskohteena olevia ilmiöitä. Tekoälyn hyödyntäminen tutkimuksessa edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja tieteellisten tutkimusmenetelmien tuntemista, jotta voidaan varmistaa tutkimustulosten luotettavuus ja merkittävyys.
Ammattikorkeakoulujen rooli on tulevaisuudessakin tarjota tietoja, taitoja ja valmiuksia eri ammatteihin. Uusien tietojen oppiminen tekoälyn avulla ei suinkaan huononna opiskelijoiden tietopohjan laajentamista. Ihmisten ajattelua tarvitaan tiedon jalostamiseen, hyödyntämiseen ja eteenpäin kehittämiseen. Emme näe siis tekoälyä tai ChatGPT:n kaltaista pohjatonta tietopankkia esteenä oppimiselle vaan pikimminkin meidän täytyy löytää keinoja hyödyntää sitä korkeakouluopinnoissa. Ammattikorkeakoulun rooli on myös erilaisten taitojen kartuttamisessa. Se, miten hyvin tietoa jalostetaan eteenpäin, on kiinni ihmisten kyvystä kysyä parempia kysymyksiä, ajatella paremmin ja kriittisemmin sekä soveltaa tietoa eteenpäin.
Myös korkeakoulukentässä tulisi huomio siirtää siihen, miten hyödynnämme näitä uusia työvälineitä opiskelussa. Kun tiedonhaku on jatkossa valtavasti helpompaa, vanhan tiedon toistaminen oppimistehtävissä ei välttämättä jalosta opiskelijoiden tietotaitoa työelämään. Oppimisen tuleekin suuntautua siihen, miten pystymme soveltamaan ja hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa ratkoessamme tämän päivän kompleksisia haasteita. Tekoäly on mainio väline uuden tiedon hahmottamiseen ja siitä keskustelemiseen. Se voi parhaimmillaan olla kuin kaveri, jonka kanssa keskustellaan käsillä olevasta teemasta ja saadaan uusia oivalluksia. Niin opiskelussa kuin työelämässä huomio tuleekin kiinnittää siihen, missä ihminen on vahvimmillaan, eli kriittisessä ajattelussa sekä tiedon soveltamisesta käytäntöön.
Niin ja tämänkin artikkelin työstämiseen on käytetty ChatGPT:n robottia.
Kirjoittajat
Petra Sippola, KTT, johtamisen lehtori
Heikki Haaparanta, FT, yliopettaja