Hybridityön aikakausi ja johtamisen haasteet

Hybridityön kehittyminen

Viimeisen neljän vuoden aikana on tapahtunut nopeita muutoksia sekä työn tekemisen ympäristössä että työn tekemisen tavoissa.  Covid-19 pandemia ja sen vauhdittama digiloikka on kasvattanut hybridityötä työn tekemisen muotona tasaisesti vuodesta 2020 lähtien ja EU:n mittakaavassa jo vuonna 2022 melkein joka viides teki hybridityötä. Suomi sijoittui tuolloisissa tutkimuksissa etä- ja hybridityön tekemisen kärkisijoille, sillä noin 40 % teki töitä etä- tai hybridityön muodossa.

Kertyneet kokemukset työn sujuvasta hoitamisesta etä- ja hybridityön muodoissa on lisännyt entisestään työntekijöiden halua vaikuttaa työn tekemisen ympäristöön. Tämä ilmenee esimerkiksi JLL:n teettämien vuosien 2022 ja 2024 selvityksistä: vuonna 2022 69 % työntekijöistä halusi säilyttää mahdollisuuden hybridityöskentelyyn ja vuonna 2024 tämä luku oli jo 77 %.  Gallupin selvityksen mukaan taas vuonna 2023 yli 50 % työskenteli hybridityön muodossa, joten näyttäisi siltä, että hybridityö on tullut jäädäkseen.

Tällä hetkellä hybridityö on toiseksi yleisin työskentelyn muoto toimistolla tehtävän työn jälkeen ja useimmilla työpaikoilla hybridityö on matkalla yleisimmäksi työn järjestelyn muodoksi. Etä- ja hybridityöstä näyttäisikin muodostuneen työntekijöiden näkökulmasta saavutettu etu ja sen tarjoamisesta taas yrityksille kilpailuvaltti osaavan henkilöstön rekrytointiin ja sitouttamiseen.

Hybridityö ei ole vain työtä kahden sijainnin välillä

Hybridityön yleistyminen ja asenteiden muutokset työn järjestämisen tavoissa edellyttävät organisaatiota tekemään muutoksia työskentelyn tapoihin. Vaikka hybridityöhön viitataan usein työnä, joka jakautuu kahden sijainnin välillä, ei hybridityössä itse etäisyys kuitenkaan ole uusien työskentelyn tapojen ydin. Sen sijaan hybridityö korostaa digitalisaation tuomaa muutosta työn tekemisen tavoissa eli työn tekemistä eri sijainneista käsin. Tämä tarkoittaa, että työympäristö on dynaamisempi, vähemmän aikaan ja paikkaan sidottu ja silloin työntekijät voivat enemmän vaikuttaa siihen, missä työnsä tekevät.

Kun työn tekeminen ei ole aikaan ja paikkaan sidottu, ei työn tekemisessä keskeistä ole enää se missä työtä tehdään, vaan miten työtä tehdään ja miten työn tekeminen mahdollistetaan. Työn tekemisen näkökulmasta organisaatioiden siirtyminen hybridityöhön tuo muutoksia fyysiseen työtilaan ja työympäristön uudelleen suunnittelun lisäksi on pohdittava, kuinka työn tekeminen mahdollistetaan virtuaalisten työkalujen ja palvelujen avulla. Työntekijöiden näkökulmasta taas omannäköisen työelämän muokkaaminen työajan ja fyysisen työpaikan suhteen, sekä kuulluksi tulemisen kokemus ovat nousseet suureen arvoon. Tämä tarkoittaa, että virtuaalisten työvälineiden ja palvelujen mahdollistamisen lisäksi työn onnistumisen kannalta keskeistä on vahvistaa työntekijän valinnanmahdollisuuksia ja autonomiaa. Lisäksi on varmistettava, että yrityksen politiikka, kulttuuri ja johtaminen tukevat hybridityötä.

Hybridijohtaminen on yhteistyön johtamista

Hybridityötä tukeva johtaminen edellyttää, että johtamisessa huomioidaan työympäristössä tapahtuneet muutokset ja annettaan työntekijöille joustavasti mahdollisuus työn suorittamiseen eri sijainneista käsin. Tämä tarkoittaa, että johtaminen perustuu valvonnan sijasta luottamukseen. Asioiden johtamisen sijaan johtamisessa keskitytään työn tekemistä tukevien prosessien ja sosiaalisten prosessien varmistamiseen eli yhteistyön koordinointiin, yhteisöjen ja verkostojen toimivuuteen ja kohtaamisten mahdollistamiseen. Lähtökohtana on tiimin jäsenten osaamisen hyödyntäminen sekä suunnittelussa että päätöksenteossa, sekä vastuun ja vallan jakautuminen tiimin sisällä yhteistyön parantamisen näkökulmasta.

Hybridityön aikakaudella työtä tehdään joustavasti yhdessä, yhteisten tavoitteiden eteen. Onnistumisen kannalta keskeistä on löytää yhteiset, kaikkien työn tekemistä tukevat toimintatavat. Työyhteisöissä onkin varmistettava sekä työn tekemistä tukevien prosessien että sosiaalisten prosessin toimivuus työyhteisö- ja työntekijälähtöisesti. Tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta johtajien tulee tukea ja tiimin jäsenten yhteisesti kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka edistävät yksilöllistä ja kollektiivista joustavuutta. Tämä edellyttää tiimin jäseniltä toimivia yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, käsitystä yhteisistä päämääristä sekä riittävää sitoutumista niiden tavoitteluun.