Oppiminen ja oppimiskäsitys ohjaavat koulutuksen suunnittelua – Jatkuva oppiminen korkeakoulutusta ohjaavana paradigmana

14.10.2024Mikko Saari, Gitta Palomäki, Johanna Takanen & Timo SalomaaJohtamisjuonia

Jatkuva oppiminen koulutusta ohjaavana paradigmana - työelämälähtöinen oppiminen ja opetuksen suunnittelu on osa kolmeosaista sarjaa. Tässä osassa käsitellään oppimista sekä jatkuvan oppimisen paradigmaa ja sen mahdollisuuksia koulutusta ohjaavana oppimiskäsityksenä. Integroituuko tämä paradigma työelämän tarpeisiin?

Animaation tyylinen kuva, jossa kirjat muodostavat ympyrän, jonka sisällä on hahmoja.
Tekoälyn luoma kuva.

Mitä oppiminen on?

Opetushallituksen opetus- ja koulutussanaston mukaan (OKSA) oppiminen määritellään prosessiksi, “jossa yksilö omaksuu uusia tai muuttaa olemassa olevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja tai mieltymyksiä”. Oppiminen edellyttää yleensä ensin ohjausta ja vuorovaikutusta ohjaajan – aikuisen tai vertaisen tuella, jonka jälkeen mahdollistuu asian itsenäisempi käsittely. Tämä pätee kaikkiin kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, käsitteiden muodostamiseen sekä tahdon kehittymiseen. Aikuisen tapa oppia on itseohjautuvaa, tavoitteellista ja reflektoivaa ja hän pystyy hyödyntämään aiemmin oppimaansa ja aiempia kokemuksia. Aikuisen oppimismotivaatio on sisäistä ja usein työelämän tarpeista lähtevää ja läpi elämän tapahtuvaa. (vrt. Ruohotie 2000, 125–126.)

Oppimiskäsitys ohjaa koulutuksen suunnittelua ja toteutusta

Oppimiskäsityksestä puhuttaessa näkökulmana voi olla esimerkiksi, mitä on yksilöllinen tai yhteiskunnallinen oppiminen. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna oppimiskäsitykseen ja oppimiseen vaikuttaa kulloinkin esiintyvät trendit ja megatrendit ajassa koulutusta ohjaavina tekijöinä. Oppimisen teorioissa on kyse toisaalta koulutusta ohjaavan auktoriteetin ajatuksesta; ketkä tietävät parhaiten, ja toisaalta vallitsevasta näkemyksestä; kuinka mielestämme opimme parhaiten. Opettajan oppimiskäsitys konkretisoituu tavassa vuorovaikuttaa oppilaiden kanssa.(vrt. Poikela 1994.) 

Jatkuva oppiminen korkeakoulutusta ohjaavana paradigmana

Nykyään tiedämme ja ajattelemme, että oppimista tapahtuu koko ajan kaikkialla – korkeakoulussa, työssä ja harrastuksissa sekä itse opiskellen; perehtyen esimerkiksi podcasteihin, blogeihin tai tutkimuksiin. Jatkuvan oppimisen käsite pohjautuu elinikäisen oppimisen käsitteeseen (ks. Sitra 2019, 7; Siirilä ja muut 2021). Jatkuvan oppimisen käsitteen kehittyminen liittyi 1990-luvulla uudistavan opetuksen, opetussuunnittelun paradigmaksi muodostuneen elinikäisen oppimisen sekä jatkuvan koulutuksen käsitteelliseen integraatioon.Jatkuvan oppimisen perusoletus on yksinkertainen: kaikki pystyvät halutessaan oppimaan uutta läpi elämän (Sitra 2019, 17–19) yksilöllisesti, joustavasti sekä työelämää edistävästi.  

Jatkuvasta oppimisesta on tullut 2020-luvun keskeinen korkeakoulutusta ohjaava käsite. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee, että “jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa”. Jatkuvan oppimisen edistämiseksi on haluttu edistää mm. monimuotoisten ja työelämälähtöisten koulutuskokonaisuuksien tuottamista ja avata korkeakoulujen tarjontaa laajempien oppijaryhmien saataville. (OKM Jatkuva oppiminen.)   

Käsitettä ei pidä rajata joko koulutusta tai työelämää siilomaisesti käsitteleväksi vaan työelämä- ja TKI-lähtöiseksi koulutusta ohjaavaksi oppimiskäsitykseksi, jossa oppiminen, tiedon ja taidon omaksumisen mahdollisuudet nähdään laajempana kuin vain formaaliin koulutukseen perustuvana. Oppimista tapahtuu kaikkialla! (Poikela. 1994) 

MFamk – Superdigital -hanke vastaamassa oppimisen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyteen

Vankan yhden alan osaamisen sijasta; työelämässä tarvitaan monialaista näkemystä ja osaamista tiedosta ja taidosta ja niiden soveltamisesta (Ahokallio-Leppälä. H. 2016). Korkeakoulun ja opettajan rooli on tukea oppimista, oivalluksia ja tiedon löytymistä ja tunnistaa haasteet oppimisessa. (Laajala & Junkkari 2021). Yrityksillä on tunnistettu tarve kasvattaa osaamistaan, mutta ei kuitenkaan käytettävissä resursseja pitkiin koko päivän koulutuksiin. Nykypäivän osaamisen kehittäminen edellyttää uudenlaisia, joustavia ja helposti saavutettavia koulutuskokonaisuuksia. KAMKin, SAMKin ja Marketing Finlandin MFamk-hankkeen tavoitteena on pilotoida ja kehittää yritysten, korkeakoulujen ja muiden koulutusorganisaatioiden välinen toimintamalli työelämälähtöisen materiaalin hyödyntämiseksi korkeakoulujen opetuksessa. Saammeko tällä mallilla työelämää tukevaa tapaa kehittää oppimista ja osaamista?  MFamk-hanke starttasi toimintansa keväällä 2024 toteuttamalla yrityskyselyn yritysten osaamistarpeista liittyen digitaalisen markkinoinnin osaamiseen ja koulutustarpeisiin. Siitä saatuja tietoja syvennettiin yrityskohtaisilla haastatteluilla ja työpajoilla.  

Erityisesti haastattelut ja työpajat korostavat yritysten tarpeita saada täsmällisiä, pieniä koulutuksia, joissa voi keskittyä yhteen teemaan kerrallaan, ja halutessaan laajentaa pieniä teemasisältöjä osaksi laajempia opintokokonaisuuksia. Yritykset kokevat arvokkaaksi, että uuden oppimisesta saa osaamismerkkejä ja opintopisteitä. Tärkein motivaatio yrittäjille uuden oppimiseen on kuitenkin tiedon välitön hyödynnettävyys omassayritystoiminnassa ja markkinoinnissa. 

Koulutusorganisaatiot ja yritykset ovat uuden haasteen ja mahdollisuuden ytimessä. Oppimista niin lapsilla kuin aikuisillakin tapahtuu uusien työkalujen kanssa päivittäin.Generatiivinen tekoäly, joka tuottaa välitöntä uutta sisältöä: tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita on kaikkien saatavilla. Jos osaaminen tekoälyn käytöstä on vähäisiä, alan asiantuntijat kehottavat viimeistään nyt mukaan oppimiseen. Miksi enää näkisimme vaivaa uuden oppimisessa yksin tai auktoriteeteiltä, kun voi vain kysyä ChatGPT:ltä? Kuka tahansa voi hetkessä oppia uutta ja luoda kuvia Midjourney tai DALL-E sovelluksilla. Jo nyt on vaikeaa erottaa, mikä on tekoälyn tuottamaa mikä ei.  

Tekoäly on nopeasti kehittyvä ala, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös luovuuteen ja innovaatioon. Ei liene yllätys, että se on saavuttanut suurta mielenkiintoa juuri digitaalisen markkinoinnin ammattilaisten keskuudessa. Tähän haasteeseen korkeakoulujen ja yritysten on pystyttävä vastaamaan. Uudet tekoäly työkalut ovat hyviä avustamaan ja nopeuttamaan työtämme. Niitä tarvitaan, mutta vielä niiden tarjoamaan sisältöön käytetään meitä ihmisiä arvioimaan, onko sisältö relevanttia vai ei. Tämän kappaleen sisällöstä osa on tekoälyn tuottamaa, osan ovat kirjoittaneet allekirjoittaneet. Lopullisen valinnan tekevät ihmiset. Aiemmin opimme yksin tai pienryhmissä. Onko tulevaisuudessa yksilön tukena jatkuvan oppimisessa yhä useammin tekoäly? Mielenkiintoinen kysymys onkin, että miten se muokkaa oppimista?

Tämä on jatkuvan oppimisen pedagogiikkaa käsittelevä blogisarja, joka jakautuu kolmeen osaan. Blogin ensimmäisessä osassa käsitellään oppimista sekä jatkuvan oppimisen paradigmaa ja sen mahdollisuuksia koulutusta ohjaavana oppimiskäsityksenä. Integroituuko tämä paradigma työelämän tarpeisiin? Blogin toisessa osassa perehdytään, millaista pedagogiikkaa ja tapaa toimia jatkuvan oppimisen toteuttaminen edellyttää. Blogisarjan viimeisessä osassa käsitellään informaalin ja nonformaalin koulutusmateriaalin laatutekijöitä ja käytännön vinkkejä koulutuksiin ja hanketoimintaan materiaalin tuottamiseksi.   

Teksti:

Mikko Saari, Gitta Palomäki ja Johanna Takanen, Kajaanin Ammattikorkeakoulu

Timo Salomaa, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Blogin kirjoittajat työskentelevät ammattikorkeakouluissa ja blogisarja integroituu Digivisioon 2030 ja MFamk – Super Digital -hankkeeseen. Digivisio 2030 -hankkeessa suomalaiset korkeakoulut rakentavat yhdessä oppimisille tulevaisuutta. Euroopan unionin osarahoittama MFamk-hanke tarjoaa yrityksille ketterän mahdollisuuden osallistua digiajan markkinoinnin ja myynnin taitojen oppimiseen ja soveltamiseen liiketoiminnan edistämiseksi. Hankkeessa ovat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Marketing Finland Oy.

Lähteet:

Ahokallio-Leppälä, H. (2016). Osaaminen keskiössä. Ammattikorkeakoulun uusi paradigma. Väitöskirja. Tampere University Press.

Erkkilä, L., & Kortesalmi, M. (2020). Jatkuva oppiminen on työntekijän, työpaikan ja kouluttajan yhteistyötä. Laurea Journal. Haettu osoitteesta https://journal.laurea.fi/jatkuva-oppiminen-on-tyontekijan-tyopaikan-ja-kouluttajan-yhteistyota/#9a9d32f2 

Laajala, T., & Junkkari, M. (2021). Oppimisen teoriat. Oppimateriaali. Haettu osoitteesta https://oamk-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/tlaajala_oamk_fi/EWjKoCDkQvhIgMWI7MQWaWUBZOsUgk2_TpZlTexDadS7Ng?e=jBy7jq 

Poikela, E. (1994). Jatkuva oppiminen – organisoituminen kokemuksen ja kontekstin suhteena. Aikuiskasvatus. Haettu osoitteesta https://journal.fi/aikuiskasvatus 

Ruohotie, P. (2000). Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Porvoo: WSOY. 

Siirilä, J., Mäki, K., & Kinnari, H. (2021). Jatkuva oppiminen oppilaitosten ulkopuolella – yhteisiä tulkintoja ja merkityksiä rakentamassa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(2), 65–82. Haettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/109879/65017 

Sitra. (2019). Kohti elinikäistä oppimista. 

Jaa artikkeli

Johtamisjuonia

Lue myös