SuomiAreenasta uusia ideoita ja verkostoja
Ovatko tekoälykkäät palvelut ratkaisu osaaja- ja tuottavuuspulaan? Entä voiko niillä parantaa työntekijä- ja kuntalaiskokemusta? Miten niitä rakennetaan ja kenen toimesta? Mm. näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Tapahtuman taustalla oli Valtiovarainministeriön rahoittama Digiakatemia 2.0 -hanke.
SuomiAreenassa perjantaina 28.6.2024 kuultiin iltapäivällä Tekoälykkäät palvelut - tulevaisuuden ratkaisu vai ongelma? keskustelutilaisuus. Keskustelutilaisuuden panelisteina toimivat Tiedolla johtamisen keskus BICin tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela, RoboAI tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen tutkimuspäällikkö Pekka Suominen, Goforen vanhempi konsultti Harri Juntunen, Porin kaupungin tietohallintojohtaja Ilkka Manninen sekä Headain Chief Marketing Officer Anu Passi-Rauste. Juontajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulun teknologian osaamisaluejohtaja Heikki Haaparanta.
Keskustelutilaisuus tekoälykkäistä palveluista täytti Rantalavan teltan ja antoi uusia ajatuksia ja ideoita tekoälyn hyödyntämisestä. Panelistit nostivat esiin tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia ja miten me voimme varmistaa, että erilaisilla käyttäjillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet palveluiden käyttämiseen tekoälyn lisääntyessä.
Keskustelussa läpikäytiin tekoälyn nykytilaa, ongelmia, mahdollisia ratkaisuja sekä tulevaisuuden näkymiä. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että meillä on mahdollisuus olla tekoälyn edelläkävijöitä sekä teknologian kehittäjinä että soveltajina, vaikka suuriin investoihin emme pystyisikään. Tärkeintä on oppia käyttämään ja hyödyntämään tekoälyä niin, että se soveltuu meidän tarpeisiimme.
Tekoälyn riskejä tunnistettaessa tiedostettiin, että tekoäly ei itsessään tyhmennä ihmistä, mutta meillä täytyy olla tietynlainen lukutaito ja kriittisyys sen sisältöjä kohtaan. Lähtökohtaisesti erilaiset kielimallit toimivat niille opetetun sisällön perusteella, ja meidän tehtäväksemme jää tarkistaa, että se sisältö on oikeaa. Esimerkkinä panelistit nostivat vertaisarvioinnin mahdollisuuden esimerkiksi opetuksessa – opiskelijat voisivat tehtäväkseen vertailla eri tekoälytyökalujen tekemää sisältöä toisiinsa, ja oppia siten tekoälyn toiminnasta. Samoin opiskelijat voisivat tutkia tekoälylle annettavien ''promptien'' eli kehotteiden merkitystä saatavaan tulokseen.
Olemme tekoälyn kanssa vasta matkan alussa, mutta sen käytön suhteen kärkijoukoissa. Meidän tehtävämme on pysyä teknologian kehityksen mukana ja oppia soveltamaan erilaisia palveluita meidän käyttöömme sopiviksi.
Mikäli et päässyt paikalle SuomiAreenaan katsomaan keskustelutilaisuutta, voit katsoa sen alla olevasta linkistä.
