Esihenkilötyön tuki vahvistaa sekä johtamista että työyhteisöä
Johtamistyö on muuttunut. Se ei ole enää pelkästään työn organisointia ja ohjaamista, vaan siihen kuuluu myös työntekijöiden voimavarojen tukeminen, palautumisen mahdollistaminen ja psykologisen turvallisuuden edistäminen. Hyvän johtamisen tehtävänä on selkeyttää perustehtävää ja tavoitteita, vahvistaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä sekä tukea työyhteisön yhteisöllisyyttä.
Myös odotukset johtamista kohtaan ovat kasvaneet. Samalla esihenkilöt toimivat ympäristössä, jossa muutokset, epävarmuus, kiire ja keskenään ristiriitaiset tarpeet ovat usein osa tavallista työarkea. Esihenkilö edustaa työnantajaa tiiminsä suuntaan, mutta toimii myös työyhteisönsä puolestapuhujana ja tuo sen näkökulmia organisaation päätöksentekoon. Ristipaineita syntyy ylimmän johdon odotusten, organisaation tavoitteiden ja työntekijöiden tarpeiden välille.
Esihenkilötyö voi siksi olla varsin yksinäistä. Omien tiimiläisten kanssa ei voi keskustella kaikesta, eikä kiireisessä arjessa välttämättä löydy riittävästi paikkoja oman työn pohtimiseen. Jos haastavien tilanteiden kanssa jää yksin, mieleen voi hiipiä epäilys siitä, että oma tai tiimin tilanne on muihin verrattuna erityisen vaikea tai ettei itse hallitse esihenkilötyötään riittävän hyvin.
Kun kokemuksia pääsee jakamaan luottamuksellisesti muiden kanssa, moni tilanne asettuu oikeisiin mittasuhteisiinsa. Usein jo sen kuuleminen, että muutkin esihenkilöt kamppailevat samankaltaisten kysymysten kanssa, vähentää riittämättömyyden tunnetta. Samalla esihenkilö voi saada uusia näkökulmia ja toimintatapoja omaan työhönsä.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu koko työyhteisöön
Esihenkilön hyvinvointi ei ole vain hänen henkilökohtainen asiansa. Se vaikuttaa tapaan, jolla hän kohtaa työntekijöitä, viestii muutoksista, tekee päätöksiä ja toimii haastavissa tilanteissa. Hyvinvoivalla esihenkilöllä on yleensä enemmän voimavaroja kuunnella, olla läsnä, huomata työyhteisön tarpeita ja pitää toiminnan suunta selkeänä myös paineen keskellä.
Pitkittynyt kuormitus puolestaan voi kaventaa ajattelua ja heikentää kykyä säädellä omia tunteita. Kiireessä ja paineessa vuorovaikutus saattaa muuttua lyhytsanaisemmaksi, asioihin puuttuminen viivästyä ja päätöksenteko painottua välittömien ongelmien ratkaisemiseen. Tällöin esihenkilön kuormitus voi alkaa näkyä koko työyhteisön ilmapiirissä, yhteistyössä ja turvallisuuden kokemuksessa.
Esihenkilöllä on työyhteisössä erityinen asema: hänen tapansa toimia antaa muille viestejä siitä, millainen käyttäytyminen on sallittua, mistä voidaan puhua ja miten virheisiin tai erimielisyyksiin suhtaudutaan. Esihenkilön hyvinvoinnin tukeminen vahvistaa siksi myös työyhteisön toimintakykyä, työn sujuvuutta ja psykologista turvallisuutta.
Organisaation näkökulmasta kyse on myös johtamisen laadusta ja jatkuvuudesta. Esihenkilön ei pitäisi joutua kannattelemaan työyhteisöään omien voimavarojensa kustannuksella. Vastuu esihenkilöiden hyvinvoinnista ei siten voi jäädä vain heidän omalle vastuulleen, vaan organisaation on luotava rakenteita, joissa myös johtamistyötä tekevät saavat tukea.
Yksinäisyyden vastavoimana vertaistuki
Esihenkilön vertaistuki voi toteutua monella tavalla. Se voi olla epämuodollista keskustelua esihenkilökollegan kanssa, säännöllisiä tapaamisia organisaation muiden esihenkilöiden kesken tai tavoitteellisesti rakennettu vertaisryhmä. Olennaista on, että keskustelulle on varattu aikaa ja että ilmapiiri mahdollistaa myös epävarmuuden, keskeneräisyyden ja vaikeiden kokemusten jakamisen.
Mentoroinnissa kokeneemman esihenkilön tai johtajan näkökulmat voivat tukea ammatillista kasvua ja auttaa hahmottamaan omaa johtamisen polkua. Työnohjaus tarjoaa puolestaan luottamuksellisen ja tavoitteellisen tilan tarkastella omaa työtä, roolia, vuorovaikutusta ja kuormitusta koulutetun työnohjaajan tuella. Ryhmämuotoisessa työnohjauksessa mukaan tulee myös muiden esihenkilöiden kokemuksista oppiminen.
Erilaiset tuen muodot eivät sulje toisiaan pois. Olennaista on, ettei tuki jää satunnaiseksi tai ainoastaan esihenkilön oman aktiivisuuden varaan. Esihenkilö tarvitsee mahdollisuuden pysähtyä työnsä äärelle myös silloin, kun akuuttia ongelmaa tai kriisiä ei ole. Parhaimmillaan tuki on ennakoivaa ja säännöllistä: se vahvistaa johtamisosaamista, auttaa tunnistamaan kuormitusta ajoissa ja tukee harkittua toimintaa muuttuvissa tilanteissa.
Tuen tarve ei myöskään kerro siitä, ettei esihenkilö osaisi työtään. Päinvastoin. Johtamistyön ammattimaisuus näkyy myös kykynä tarkastella omaa toimintaa, tunnistaa osaamisen ja jaksamisen rajoja sekä ottaa vastaan uusia näkökulmia.
Tuen pyytäminen on osa ammattitaitoa
Ajatus hyvästä esihenkilöstä saattaa edelleen yhdistyä pärjäämiseen, varmuuteen ja kykyyn ratkaista muiden ongelmia. Todellisuudessa johtamistyön ammattimaisuus näkyy myös kykynä tunnistaa oman osaamisen ja jaksamisen rajat sekä hakea tukea ajoissa.
Tuki ei poista esihenkilötyön vastuuta tai vaikeita tilanteita. Se voi kuitenkin tehdä työstä vähemmän yksinäistä, vahvistaa johtamisosaamista ja auttaa löytämään tilanteisiin uusia näkökulmia. Kun esihenkilöllä on paikka, jossa hän voi itse tulla kuulluksi, hänen on helpompi kuunnella ja tukea myös muita.
Esihenkilöiden tukeen käytetty aika ei siten ole pois varsinaisesta työstä. Se on johtamistyön tekemistä ja samalla merkittävä investointi koko työyhteisön hyvinvointiin ja organisaation toimintakykyyn sekä tuloksellisuuteen.
Teksti:
Minna Kalliomäki, FM, johdon työnohjaaja (CSLE), asiantuntija Mielihyvin töissä -hanke, Ihmisen toimintakyvyn keskus
Lähteet:
Lauronen, K. (2025). Vertaistuesta voimaa esihenkilötyöhön. Vertaisryhmätoiminnan käynnistäminen yksityisen sektorin esihenkilöille. [opinnäytetyö, Karelia ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://www.theseus.fi/server/api/core/bitstreams/607b14d7-cae2-4d8a-8b1e-0a3cc134524f/content
Mikkonen, S. (1.7.2021). Esihenkilötyö on yksinäistä puuhaa – vertaistuki helpottaa. https://blog.hamk.fi/tyosta-hyvinvointia/esihenkilotyo-on-yksinaista-puuhaa-vertaistuki-helpottaa/
Tanskanen, J. (2026). High-quality leader-member exchange relationship as a key to employee work engagement. [väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Uwasa. https://osuva.uwasa.fi/server/api/core/bitstreams/94ef4d20-57c8-41b6-8806-94b0890da2a6/content
Työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa selvittävä työryhmä. (2026). Työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito. Ongelmien ehkäisyä ja hoitoa koskevia keinoja selvittävän työryhmän loppuraportti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/2f072081-1c82-4dd0-86df-85ba0a9698a8/content
Mielihyvin töissä-hanke (ESR+) kehittää työkaluja mielen hyvinvoinnin ja työkyvyn vahvistamiseen satakuntalaisissa työyhteisöissä.
