Kuka ruokkii ravintola-alan ammattilaisen?
Ravintolassa ruokailusta huolehditaan yleensä tarkasti. Raaka-aineet tilataan, annokset suunnitellaan, asiakkaiden erityisruokavaliot huomioidaan ja viimeinenkin annos viedään pöytään oikeaan aikaan. Mutta entäpä se, joka valmistaa ja tarjoilee ruoan? Millainen päivä työntekijällä on ravintolassa ruokailujen suhteen?
Aamuvuorossa juodaan kahvit nopeasti samalla, kun käydään läpi päivän ohjelma. Lounasaikaan onkin sen verran kiirettä, että lounaan päätteeksi syödään nopeasti jotain jalka keittiön oven välissä ja seisaallaan tai sitten lounas kuitataan kahvilla. Iltapäivällä sitten taas kahvia tai limpparia. Työarjen teemana on siis ”syön sitten kun ehdin”. Kotiin voikin sitten lähteä vähän nälkäkiukkuisena.
Kiire ei saisi syödä ruokailua
Ravintola-ala on tunnetusti kiireinen ja fyysisesti kuormittava ala. Työpäivään mahtuu paljon liikkumista, seisomista, nostamista, keskittymistä ja jatkuvaa vuorovaikutusta asiakkaiden ja työkavereiden kanssa. Keittiössä lämpötila voi nousta korkeaksi ja salissa askelia kertyy päivän aikana runsaasti.
Silti yksi työntekijän tärkeimmistä perustarpeista saattaa jäädä kiireessä muiden tehtävien jalkoihin eli syöminen. Kun ruokailu siirtyy tunnilla, kahdella tai kokonaan myöhemmäksi, ei kyse ole vain siitä, että vatsa kurnii. Nälkä, verensokerin vaihtelut ja nestehukka voivat näkyä väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina, ärtymyksenä ja jaksamisen heikkenemisenä. Ja kun työpäivä jatkuu vielä monta tuntia, vaikutukset tuntuvat helposti myös työpäivän jälkeen.
Ravintola-alalla puhutaan paljon hyvästä asiakaskokemuksesta. Hyvä asiakaskokemus syntyy ihmisistä, joilla on voimia tehdä työnsä hyvin.
Ruokailu ei ole ylimääräinen tauko
Ehkä meidän pitäisi ajatella henkilöstön ruokailua hieman eri tavalla. Ruokailu ei ole työpäivään kuuluva ylimääräinen tauko, joka pidetään sitten, jos aikaa sattuu jäämään. Se on yksi työssä jaksamisen perusedellytyksistä.
Tässä vastuu ei ole pelkästään työntekijällä. Toki jokainen voi yrittää ennakoida omaa työpäiväänsä ja pitää huolta siitä, että syö riittävästi. Mutta jos työpaikan toimintatapa on sellainen, että ruokailulle ei yksinkertaisesti löydy sopivaa hetkeä, on vaikea ratkaista asiaa pelkällä työntekijän päätöksellä.
Onko työvuoroon suunniteltu hetki, jolloin työntekijä voi aidosti pysähtyä ja oikeasti syödä? Entäpä millaista ruokaa henkilökunnalle on tarjolla? Saako ruokailun ajaksi irrottautua työtehtävistä ilman tunnetta siitä, että on jätettävä työkaverit pulaan? Entäpä jos olenkin yksin työvuorossa? Nämä ovat työpaikan toimintakulttuuriin liittyviä kysymyksiä.
Henkilöstöateria on myös työhyvinvointia
Ravintolalla on itse asiassa erinomainen mahdollisuus huolehtia henkilöstön ruokailusta. Keittiössä valmistetaan ruokaa joka tapauksessa. Henkilöstöaterian ei tarvitse olla mitään erillistä ”terveysruokaa”, vaan hyvää, maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa, joka auttaa jaksamaan työvuoron loppuun.
Hyvä henkilöstöateria voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa on kasviksia, riittävästi proteiinia ja kuitua sekä sopivasti energiaa. Myös säännöllinen syöminen ja riittävä veden juominen ovat pieniä, mutta merkittäviä tekoja työpäivän aikaisen vireyden kannalta.
Ja mikä tärkeintä: ruokailuun pitää olla mahdollisuus myös käytännössä. Ei riitä, että henkilöstöruokaa on tarjolla, jos sitä ei ehdi syödä. Henkilökunnan ruokailu ei ole pois työn tekemisestä vaan päinvastoin. Hyvin ravittu ja levähtänyt työntekijä jaksaa paremmin, keskittyy työhönsä ja kohtaa asiakkaan hyvällä mielellä.
Menestysresepti-hankkeessa tarkastellaan ravintola-alan työn sujuvuutta, tuottavuutta ja työhyvinvointia, jolloin myös ruokailu on osa tätä kokonaisuutta. Kun työntekijästä pidetään huolta, se näkyy lopulta koko työyhteisön ja asiakaskokemuksen toimivuudessa.
Pieni muistilista ravintola-alan ammattilaiselle: näin huolehdit ruokailusta työvuoron aikana
- Älä jätä ruokailua sattuman varaan.
Katso työvuoron alussa, milloin sinulla on mahdollisuus syödä. Jos mahdollista, sovi ruokailuhetki etukäteen. - Syö ennen kuin on kiljuva nälkä.
Kahvi voi antaa hetkeksi piristystä, mutta se ei korvaa ateriaa. Myös pieni välipala on parempi kuin jatkuva ruokailun siirtäminen. Ota mukaan töihin välipalaksi esim. banaania ja pähkinöitä tai valmisrahkaa ja marjoja tai vaikka juotavaa jugurttia ja minitomaatteja. - Pidä vesipullo lähellä.
Kiireessä juominenkin unohtuu helposti. Säännöllinen veden juominen on erityisen tärkeää fyysisesti aktiivisessa ja lämpimässä työympäristössä. Juo mieluummin vettä kuin limpparia.
Tekstissä on hyödynnetty Emma Järvensivun (tutkija SAMK, ravitsemustieteen kandidaatti) Menestysresepti -hankkeen hyvinvointitapahtumalle tekemää aineistoa.
Teksti:
Terja Wahlberg, Restonomi (YAMK), tutkija, projektipäällikkö Menestysresepti-hankkeessa, Matkailun kehittämiskeskus
Muut lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024). Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-405-5
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. (2026). Työaikainen ruokailusuositus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-632-5
Viiden ammattikorkeakoulun (TAMK, LAB, SeAMK, Haaga-Helia ja SAMK) yhteistyössä on etsitty ratkaisuja ravintola-alan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Menestysresepti – työn sujuvoittaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi ravintola-alalla-hanke on Euroopan unionin (ESR+) osarahoittama. Menestysresepti-hankkeesta löydät lisätietoa: https://www.sujuvuudestakilpailuetua.fi/
