Kun etäisyys ei enää mittaa läsnäoloa – näin onnistuu hybridijohtaminen

13.6.2025Maritta WargJohtamisjuonia

Nyt hybridimalli ei ole vain väliaikainen ratkaisu, vaan työelämän uusi normaali Suomessa ja maailmalla. Se haastaa meidät rakentamaan modernia yrityskulttuuria, jossa joustavuus, vastuu ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Samalla se vaatii myös selkeät pelisäännöt johtamisessa.

Kuvituskuva. Kannettava tietokone ja näyttö pöydällä.

Kuinka hybridijohtaminen onnistuu?

Hybriditiimissä ei voida luottaa oletuksiin. On tärkeää sopia yhdessä, mitä ollaan saavuttamassa ja miten yhteistyö toimii käytännössä. Missä kanavissa viestitään, milloin työskennellään toimistolla ja mitä tietoa jaetaan? Yhteiset pelisäännöt vähentävät epäselvyyksiä ja rakentavat sujuvaa arkea.

Säännölliset, valmentavat viikkokeskustelut ovat hybridijohtajan supervoima. Jo vartin juttutuokio viikossa voi tehdä ihmeitä – kysytään kuulumisia, tuetaan tavoitteissa ja sparrataan suunnitelmia. Näin jokainen työntekijä tulee kuulluksi, ja myös esihenkilö pysyy kartalla.

Hyvin johdetut hybridipalaverit eivät synny sattumalta. Selkeä agenda, osallistujien aktivointi ja vuorovaikutteiset työkalut tekevät eron. Mieti etukäteen, miten jokainen pääsee osallistumaan – keskustelukierrokset, pienryhmät tai vaikka virtuaalinen valkotaulu tekevät kokouksista tehokkaita ja osallistavia.

Hybridijohtaminen vaatii uusia taitoja

Videoneuvottelut, pilvipalvelut ja projektinhallintatyökalut ovat arkea. Ne auttavat esihenkilöitä ylläpitämään yhteyttä tiimeihin ja seuraamaan tehtävien etenemistä. Tekoäly tuo vielä uuden ulottuvuuden: sen avulla voidaan analysoida dataa, automatisoida tehtäviä ja jakaa resursseja tehokkaammin. Esihenkilön rooli on muuttunut valvonnasta valmentamiseksi – vuorovaikutus, tuki ja joustavuus korostuvat.

Teknologia tarjoaa mahdollisuudet, mutta hyvä vuorovaikutus ei synny itsestään. Etätyössä väärinymmärrysten riski kasvaa, jos viestintää ei suunnitella huolellisesti. Kamerattomat palaverit tai epäselvät viestintätavat voivat jättää keskustelut pinnallisiksi. Siksi on tärkeää sopia tiimikohtaisesti yhteiset pelisäännöt: missä kanavassa viestitään, miten kiireelliset asiat merkitään ja millaisia vastausaikoja odotetaan.

Globalisaatio, digitalisaatio ja pandemia ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja pysyvästi. Muutos ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan jatkuvaa kehitystä. Johtajien on tunnistettava tämä murros ja johdettava organisaatioitaan kohti joustavampaa, ihmiskeskeisempää ja teknologiaa hyödyntävää tulevaisuutta.

Kuvituskuva. Kaksi ihmistä katsoo kaukoputkella taivaalle.

Kohti tulevaisuuden johtamista – hybridityö vaatii uutta ymmärrystä.

Hybridityön kehitystä ei ohjaa pelkästään teknologia tai työntekijöiden odotukset – myös poliittinen ja taloudellinen ympäristö sekä lainsäädäntö vaikuttavat merkittävästi siihen, mihin suuntaan työelämä kehittyy.

Esimerkiksi työoikeuden modernisoituminen, kuten joustavampien työaikaratkaisujen salliminen, on ollut tärkeässä roolissa. Kun laki mahdollistaa joustavammat työskentelymallit, yrityksillä on paremmat edellytykset rakentaa toimivia hybridityön käytäntöjä.

Myös taloudelliset suhdanteet ohjaavat hybridityön kehitystä. Noususuhdanteessa organisaatiot investoivat herkemmin uusiin teknologioihin – esimerkiksi pilvipalveluihin, tekoälyratkaisuihin ja kyberturvallisuuteen. Hybridityön vaikutukset ulottuvat myös työelämän ulkopuolelle – aina ilmastotekoihin asti. Kun työmatkat vähenevät ja paperinkulutus pienenee, myös yritysten hiilijalanjälki pienenee. Ekologinen kestävyys on nousussa niin työntekijöiden kuin sidosryhmienkin arvoissa, ja tulevaisuudessa yrityksiltä odotetaan yhä konkreettisempia toimenpiteitä ilmaston hyväksi. Hybridityö voi tarjota siihen yhden käytännönläheisen vastauksen.

Kirjoittaja:

Maritta Warg.
Valmistuva liiketalouden YAMK opiskelija, SAMK. Suuntautumisvaihtoehtona johtaminen ja palveluliiketoiminta.

Blogiteksti on kirjoitettu Wargin opinnäytetyöstä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin hybridijohtamisen kehityssuuntia ja tulevaisuuden trendejä. Työ toteutettiin tulevaisuudentutkimuksen ja skenaariotyöskentelyn menetelmin. Empiirinen aineisto koostui eri lähteistä kerätyistä raporteista, kirjallisuudesta ja uutisoinnista, jotka käsittelivät hybridijohtamista.