Tiedolla johtamisen aamupäivässä nostettiin esille oman liiketoiminnan syvempi tuntemus
RoboAI-viikon torstain Tiedolla johtamisen aamupäivässä kuultiin puheenvuoroja niin liiketoiminnan data-analytiikasta, innovaatioekosysteemien rakentamisesta kuin tuottavuuskasvun vahvistamisesta. Kaikkien puheenvuorojen taustalla oli kuitenkin sama ajatus. Pelkkä data ei riitä.
![Mikko Ja Toinen Aloitus Pienempi Tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela, Tiedolla johtamisen keskus BIC, SAMK ja Marko Seppänen, Tietojohtamisen professori, Tampereen yliopistosta sanomassa tervetulosanat esiintymislavalla.](https://www.tiedollajohtaminen.fi/wp-content/uploads/bb-plugin/cache/mikko-ja-toinen_aloitus_pienempi-landscape-22cd316db85738c315fd53a7fc99b903-xbys9ufnhzi7.jpg)
Menestyminen edellyttää sopivaa yhdistelmää tehokasta tuotantoa ja korkeatasoista osaamista. Näiden taustalla ovat puolestaan oman liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristön syvällinen tuntemus sekä asiakaslähtöinen tuote- ja palvelukehitys. Innovaatio-osaamisen takana on aina ihmisen osaaminen. Päivän kirkkaimmiksi teemoiksi nousivatkin innovaatio-osaamisen, yhteystyön ja avoimuuden tärkeys yrityksen osaamisen kehittämisessä.
Aamupäivän asiantuntijapuheenvuoroissa SAMKin Tiedolla johtamisen keskus BICin tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela esitteli tiedolla johtamisen tilabarometria Satakunnassa. Tiedolla johtamisella on keskeinen rooli yritysten ja organisaatioiden menestyksessä ja jalostusarvon kasvattamisessa. Tuottavuuskasvun vahvistamiseksi tarvitaan T&K tukien oikeanlaista kohdistamista ja osaamiskeskittymissä toimivien yritysten T&K hankkeiden tukemista.
![3c6o1j Tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela seisoo esiintymislavalla puhumassa. Taustalla PowerPoint -esityksessä aseteltuna sanat Data-talous ja API -talous.](https://www.tiedollajohtaminen.fi/wp-content/uploads/bb-plugin/cache/3c6o1j-scaled-landscape-b2f252b8ac6642fcbac98513cbba4823-z3xhaiyw4v6t.jpg)
Liiketoimintatiedon analysointi voi tuoda yrityksille kilpailuetuja, kuten kustannusten pieneneminen, liiketoiminnan suorituskyvyn paraneminen ja räätälöityjen tuotteiden tarjoaminen. Dataan liittyvien resurssien olemassaolo ei vielä kuitenkaan takaa näiden kilpailuetujen saavuttamista. Tenure track -professori Hongxiu Li Tampereen yliopistosta painotti puheenvuorossaan liiketoiminnan ja liiketoimintadata-analytiikan välisen synergian roolia liiketoimintadata-analytiikan tehokkaassa käytössä kilpailuetujen saavuttamiseksi.
Tutkijatohtori Antero Hirvensalo Tampereen yliopistosta piti puheenvuoron tiedon ja osaamisen yhteisluomisesta Satakunnan metalliklusterissa. Satakunnan metalliklusterilla on merkittävä rooli teollisen kiertotalouden kehittämisessä Suomessa ja kansainvälisesti. Klusteriin kuuluu akkujen ja sähköistymiseen tarvittavien metallien tuottajien keskittymä, ja sitä tukee vahva energiantuotanto ja logistiikka. Siirtymässä kiertotalouteen tarvitaankin vuorovaikutteisempaa TKI -toimintaa
![Antero Pienempi Tutkijatohtori Antero Hirvensalo Tampereen yliopistosta puhuu esiintymislavalla.](https://www.tiedollajohtaminen.fi/wp-content/uploads/bb-plugin/cache/antero_pienempi-700x450-landscape-d6fd7db9ebf04065918aae92e80183d7-8n6polq0mawy.jpg)
![Hongxiu Li Pienempi Tenure track -professori Hongxiu Li Tampereen yliopistosta puhumassa esiintymislavalla.](https://www.tiedollajohtaminen.fi/wp-content/uploads/bb-plugin/cache/hongxiu-li_pienempi-landscape-0e8766fee779bab30931e012e7796268-nfvar1iyx7z8.jpg)
Innovaatiotyö perustuu ihmisten osaamiseen
Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghianin keynote puheenvuorossa nousivat esille innovaatiotyö ja siihen kuuluva kehitys- ja tutkimustyö. Innovaatiotyö perustuu ihmisten osaamiseen. Miten siis saadaan potentiaali jokaisesta yksilöstä esille ja miten sitä voidaan tukea.
Naghian painotti puheessaan yhdenvertaisuutta ja matalaa hierarkiaa niin yrityksen toiminnassa kuin yhteiskunnassa. Naghianin mukaan yrityksen identiteetillä ja sielulla on iso yhteys siihen missä tehdään.
– Emme etsi halvinta vaan parasta laatua. Laatua voidaan tuottaa siellä, missä ihmiset ovat onnellisia ja perusasiat ovat kunnossa. Suomalainen kulttuuripohja tukee matalan hierarkian yritystoimintaa. En halua eriyttää esimerkiksi tuotantoa ja tuotekehitystä toisistaan. Jatkuva vuorovaikutus on tärkeää kehitykselle, Naghian sanoo.
![Siamäk Pienempi Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian oli Tiedolla johtamisen aamupäivän keynote-puhuja.](https://www.tiedollajohtaminen.fi/wp-content/uploads/2023/04/siamak_pienempi.jpg)
Lopun yhteen kokoavassa paneelikeskustelussa Naghian, Bolidenin kehitysjohtaja Vesa Törölä ja projektijohtaja Katariina Yrjönkoski Porin yliopistokeskuksesta keskustelivat yhteistyön ja pitkäjänteisyyden merkityksestä yrityselämässä.
Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön syventäminen on ensiarvoisen tärkeää niin tutkimus- kuin opiskelijayhteistyönä. Opiskelijoiden ottaminen mukaan työelämään on tärkeää huippuosaajien saamiseksi. Opiskelijat hakevat vielä omaa ammatillista identiteettiään ja sitä voi alkaa kehittämään jo opintojen aikana yhdessä yritysten kanssa.
![Paneeli Pienempi Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian, Bolidenin kehitysjohtaja Vesa Törölä ja projektijohtaja Katariina Yrjönkoski Porin yliopistokeskuksesta istuvat esiintymislavan sohvalla paneelikeskustelussa.](https://www.tiedollajohtaminen.fi/wp-content/uploads/bb-plugin/cache/paneeli_pienempi-panorama-55c2128b4d67ad526e1c6a8b24e4c6e8-ur1anmqicb2p.jpg)
Keskustelussa syvennyttiin myös kulttuurin ja kielen vaikutukseen työelämässä ja siihen, miten saada ulkomaalaiset osaajat jäämään Suomeen. Naghian nosti esille, että vaikka suomen kielen osaaminen ei saa muuttua työelämään pääsyn esteeksi, kenenkään ei pitäisi sanoa, ettei suomea tarvitse oppia, koska täällä pärjää englannilla. Kielen oppiminen on Naghian mukaan tärkeä osa kotoutumista ja kulttuurin ymmärtämistä.