Ratkaistaan: Podcastin hyödyntäminen tutkimusviestinnässä

Tutkimusten mukaan podcast soveltuu erityisen hyvin tiedeviestintään sen henkilökohtaisen ja sitoutuneen luonteen vuoksi (Lepik, 2023; Gray et al., 2023). Sen hyödyntäminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja ymmärrystä median erityispiirteistä.

Podcast sillanrakentajana tutkimuksen ja yritysten välillä

Podcast tarjoaa tutkimusviestintään enemmän kuin pelkän tulosten esittämisen: se voi toimia vuorovaikutteisena foorumina, jossa tutkimusprosessi ja käytännön kokemukset kohtaavat.

Tätä ajatusta toteuttaa InnovaatioSilta-hanke, jonka tavoitteena on kuroa umpeen tutkimuksen ja yritysten välistä kuilua. Hanke tukee pk-yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään omaa innovaatiopotentiaaliaan sekä hyödyntämään ammattikorkeakoulujen asiantuntijuutta. Samalla se vahvistaa yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä luomalla pysyviä verkostoja ja toimintamalleja.

Osana hanketta tuotettiin podcast-jakso, jossa yliopettaja Petra Sippola haastatteli satakuntalaisia pk-yrittäjiä Mari Viljasta ja Minttu Porria aiheesta pk-yritysten innovaatiokyvykkyys. Keskustelussa pohdittiin, miten innovaatiot syntyvät arjen kiireiden keskellä, mistä kehittämiselle löytyy aikaa ja millaista tukea yritykset voivat saada korkeakouluyhteistyöstä. Jakso toimii esimerkkinä siitä, miten InnovaatioSilta-hanke edistää vuoropuhelua tutkimuksen ja yrityselämän välillä – tuoden tutkimustietoa lähemmäs käytäntöä ja auttaen yrityksiä löytämään uusia näkökulmia oman toimintansa kehittämiseen.

Hanketta toteuttavat Centria, SeAMK ja SAMK, ja se rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osana ELY-keskuksen hallinnoimaa yritysten kehittämisrahoitusta.

Podcastin erityispiirteet tutkimusviestinnässä

Podcast eroaa perinteisistä tiedeviestinnän kanavista keskustelullisen luonteensa ja saavutettavuutensa ansiosta. Äänimuoto mahdollistaa kuuntelun arjen lomassa ja rakentaa henkilökohtaisemman yhteyden kuulijan ja sisällön välille (Markman, 2020). Podcastit soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa tutkimustulokset halutaan selittää helposti ymmärrettävässä muodossa. Keskustelullinen formaatti antaa tilaa analogioille ja esimerkeille, jotka auttavat monimutkaisten käsitteiden avaamisessa. Lisäksi ääni välittää intohimoa ja tunnetta tavalla, joka voi herättää kuulijassa syvemmän kiinnostuksen kuin pelkkä teksti (Lepik, 2023).

Tutkimuspodcast voi rakentua monin tavoin: se voi olla asiantuntijahaastattelu, jossa tutkija ja käytännön toimija käyvät vuoropuhelua, tai sarjamuotoinen kokonaisuus, joka seuraa tutkimusprojektin etenemistä. Myös moniääniset paneelikeskustelut ja “kulissien takaa” -jaksot avaavat tutkimusprosessia ja lisäävät ymmärrystä sen taustoista.

Onnistunut tutkimuspodcast edellyttää huolellista suunnittelua sekä teknisesti että sisällöllisesti. Hyvä äänenlaatu, selkeä rakenne ja jargonia välttävä kieli tekevät sisällöstä miellyttävää kuunnella. Lisäksi eettisyys – kuten osallistujien suostumukset ja lähteiden asianmukainen maininta – vahvistavat luotettavuutta.

Vinkkejä tutkijoille ja hankkeille podcastin tekemiseen

Podcastin suunnittelussa kannattaa huomioida muutamia keskeisiä periaatteita, jotka auttavat yhdistämään tutkimuksellisen sisällön ja kiinnostavan tarinankerronnan:

• Määrittele kohderyhmä: kenelle puhut – tutkijoille, opiskelijoille, yrityksille vai suurelle yleisölle.
• Yhdistä teoria ja käytäntö: tuo rinnalle esimerkkejä arjesta tai yrityselämästä.
• Pidä kieli selkeänä: vältä tarpeetonta ammattijargonia ja selitä käsitteet ymmärrettävästi.
• Panosta laatuun: hyvä äänenlaatu ja looginen juonirakenne tekevät kuuntelukokemuksesta miellyttävän.
• Hyödynnä moniäänisyyttä: kutsu mukaan yrittäjiä, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä.
• Rakenna jatkumoa: julkaise useampi jakso ja tee podcastista osa hankkeen viestintästrategiaa.
• Markkinoi aktiivisesti: jaa sisältöä eri kanavissa, hyödynnä lyhyitä äänipätkiä ja rakenna ympärille yhteisö.

Tulevaisuuden näkymät

Podcastien rooli tutkimusviestinnässä vahvistuu edelleen. Tekoälypohjaiset litterointi- ja käännöstyökalut lisäävät saavutettavuutta, ja uudet formaatit, kuten live-podcastit ja interaktiiviset keskustelut, avaavat uusia mahdollisuuksia dialogiin tutkijoiden ja yhteiskunnan välillä (Gray et al., 2023; Plesner & Husted, 2020).

Podcastit voivat näin toimia todellisina siltarakentajina akateemisen maailman ja yrityselämän välillä – aivan kuten InnovaatioSilta-hankkeen pk-yritysten innovaatiokyvykkyyteen keskittynyt jakso osoittaa. Ne tekevät tutkimuksesta läpinäkyvämpää, helposti lähestyttävää ja yhteiskunnallisesti merkittävää – ja voivat synnyttää uusia oivalluksia tutkimuksen ja käytännön rajapinnalla.

Lähteet

• Gray, L., Nguyen, A., & Hernandez, S. (2023). Scholarly Podcasting for Research Dissemination: A Scoping Review. SAGE Open, 13(2), 1–20. https://doi.org/10.1177/21582440241311694
• Lepik, K. (2023). How Academic Podcasting Can Change Academia and Its Communication Practices. Frontiers in Communication, 8, 1090112. https://doi.org/10.3389/fcomm.2023.1090112
• Markman, K. M. (2020). Podcasting as a tool for science communication. Journal of Science Communication, 19(3), 1–12.
• Plesner, U., & Husted, K. (2020). How Podcasts Can Benefit Scientific Communities. Public Understanding of Science, 29(5), 500–516.
• Science Policy Review (2022). Podcasts as tools for science communication. https://sciencepolicyreview.pubpub.org/pub/i33pkqsa