Ratkaistaan: Innovaatiokyvykkyys pk-yrityksissä

5.11.2025Petra Sippola, KTT, johtamisen yliopettajaRatkaistaan

Satakunnan pk-yritykset ovat Suomen talouden kivijalka – ketteriä, rohkeita ja läheisessä kontaktissa asiakkaisiinsa. Kuitenkin jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö, teknologinen murros ja kilpailun kiihtyminen vaativat yrityksiltä entistä enemmän: kykyä uudistua, innovoida ja luoda uutta arvoa. Vuoden vaihteessa loppuvalla InnovaatioSilta-hankkeessa tutkittiin ja vahvistettiin pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä. Tavoitteena oli auttaa yrityksiä kehittämään uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja, jotka tukevat kestävää kasvua ja alueellista elinvoimaa.

Kuvaaja: Bruno Scramgnon

Pk-yritysten suurin haaste ei ole halun puute kehittää uutta, vaan systemaattisuuden puute. Moni innovaatio syntyy sattumalta, ilman rakenteita, jotka tukisivat pitkäjänteistä kehitystä. Samalla tulevaisuusorientaatio ja markkinatiedon hyödyntäminen jäävät usein taka-alalle.

Tutkimus tuo näkyväksi konkreettisia kehittämisalueita – kuten prosessien systematisointia, yhteistyöverkostojen vahvistamista ja markkinalähtöistä ajattelua – joiden avulla innovaatiokyvykkyys voi kasvaa osaksi arkea.

Ilman jatkuvaa uudistumista yritykset menettävät kilpailuetunsa ja jäävät kehityksen jalkoihin. Innovaatiokyvykkyys ei ole vain yksittäinen projekti, vaan strateginen voimavara, joka vaikuttaa suoraan yrityksen kasvuun, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.
Valtakunnallinen tavoite nostaa tutkimus- ja kehityspanokset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vaatii myös pk-yrityksiltä rohkeita investointeja. Tutkimus osoitti, että innovatiiviset, yhteistyöhön panostavat ja oppimista tukevat organisaatiot selviävät paremmin epävarmuudesta ja rakentavat kestävää kilpailukykyä.

InnovaatioSilta-hankkeessa arvioitiin keväällä 2024 kuuden osa-alueen avulla (teknologia, osaaminen, verkostot, asiakkaat ja markkinat, innovaatiovisio sekä prosessit) yhteensä 60 pk-yrityksen innovaatiokyvykkyyttä Satakunnassa, Seinäjoella ja Kokkolassa.
Tulosten perusteella Satakunnan yritykset osoittivat vahvaa osaamista ja yhteistyökykyä, mutta myös kehittämistarpeita systemaattisuuden ja markkinalähtöisyyden osalta. Keväällä 2025 järjestettävät valmennukset tarjosivat yrityksille konkreettisia työkaluja ja malleja innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Innovaatiojohtamisen mallin avulla yritykset voivat rakentaa pysyviä käytäntöjä, jotka tukevat luovuutta, oppimista ja rohkeaa kokeilukulttuuria.

Tuloksia hyödynnetään alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yritysten kasvun tukemiseen. Yritykset voivat mm. arvioida omaa innovaatiokykyään hankkeessa kehitetyn TKI-työkalun avulla ja laatia sen pohjalta oman kehittämissuunnitelmansa.
Kehitystyö tarjoaa välineitä ja esimerkkejä, joiden avulla yritykset voivat juurruttaa innovoinnin osaksi arjen prosesseja ja rakentaa vahvempaa tulevaisuutta – ei vain yksittäisten tuotteiden, vaan koko toimintakulttuurin tasolla.

Tiesitkö tämän?

Vain puoli tuntia päivässä: Työntekijöillä on keskimäärin vain 30 minuuttia aikaa ajatella työpäivän aikana (Heltti, 2024).
Pk-yritykset tekevät ihmeitä: Niillä on vähemmän resursseja kuin suurilla yrityksillä, mutta niiden ketteryys tekee niistä innovoinnin kannalta elintärkeitä.
Innovaatiot eivät ole vain tuotteita: Ne voivat olla myös palveluita, prosesseja tai uusia liiketoimintamalleja.
Luova virhe on arvokas: Parhaat ideat syntyvät usein kokeilun ja epäonnistumisten kautta – virheet ovat oppimisen polttoainetta.