Työuupumuksesta toipuvan työhön paluu on tunteikas vaihe – näin esihenkilö voi tukea emotionaalisesti

22.1.2026Veera KemppainenJohtamisjuonia

Kun työuupumuksesta toipuva työntekijä palaa sairausloman jälkeen työhön, tunteiden kirjo voi olla hyvin laaja. Pelko uupumuksen uusiutumisesta, epävarmuus omasta jaksamisesta ja toivo hyvinvoivasta arjesta kulkevat usein rinnakkain. Tässä tunteiden aallokossa esihenkilön emotionaalinen tuki on keskeisessä roolissa – se voi helpottaa paluuta tai tehdä siitä entistä raskaamman.

Kuvituskuva, jossa paperille piirrettynä hymynaamoja riviin surullisesta iloiseen.
Työhön paluu herättää ristiriitaisia tunteita.

Työhön paluu herättää ristiriitaisia tunteita

Työhön paluu työuupumuksen jälkeen on monelle epävarma vaihe. Oma jaksaminen tuntuu hauraalta vielä pitkään, ja pelko uupumuksen uusiutumisesta kulkee arjessa mukana. Moni pohtii myös, miten työyhteisö suhtautuu paluuseen ja luotetaanko omaan työkykyyn enää samalla tavalla kuin ennen. Häpeän ja riittämättömyyden tunteet voivat hiipiä mukaan huomaamatta.

Samaan aikaan paluuseen liittyy toivoa. Työ tuo takaisin arjen rytmiä, sosiaalisia kontakteja ja kokemusta merkityksellisyydestä. Juuri tämä pelon ja toivon yhtäaikaisuus tekee paluun alkuvaiheesta erityisen herkän.

Esihenkilön emotionaalinen tuki – pienet teot, suuri merkitys

Esihenkilön emotionaalinen tuki vaikuttaa ratkaisevasti siihen, tuntuuko työhön paluu turvalliselta vai kuormittavalta. Työntekijät eivät odota täydellisyyttä, vaan inhimillistä kohtaamista arjessa.

Kaikkein tärkeimmiksi nousevat pienet, arkiset teot:

  • kysy kuulumisia kiireettömästi
  • osoita aitoa kiinnostusta vointiin
  • anna lupa kertoa myös epävarmuuksista
  • vahvista tunnetta siitä, että työntekijä on tärkeä osa työyhteisöä

Kun esihenkilö pysähtyy, kuuntelee ja antaa tilaa toipumiselle, työntekijän turvallisuuden tunne vahvistuu. Se rakentaa uudelleen luottamusta omaan työkykyyn ja tekee paluusta hallitumman.

Kun tuki puuttuu, seuraukset ovat usein raskaita. Suora paluu entiseen työmäärään ilman keskustelua, pinnalliset kohtaamiset tai syyllistävä sävy lisäävät ahdistusta ja turhautumista. Joillekin tämä voi olla jopa viimeinen sysäys työpaikan vaihtoon.

Emotionaalinen tuki ei tarkoita vain myötätuntoisia sanoja, vaan myös tekoja, kuten työtehtävien keventämistä, tavoitteiden realistista tarkastelua, osa-aikaisia ratkaisuja ja jaksamisen aktiivista seurantaa. Kun nämä yhdistyvät empaattiseen vuorovaikutukseen, työhön paluu voi aidosti tukea toipumista.

Kuvituskuva, jossa viisi kättä koskettavat toisiaan.
Työyhteisö voi tukea tai kuormittaa lisää.

Työyhteisö voi tukea tai kuormittaa lisää

Työyhteisön suhtautuminen vaikuttaa suoraan siihen, miltä työhön paluu tuntuu. Rauhallinen vastaanotto, sujuva yhteistyö ja kuorman jakaminen voivat keventää paluuta ja vahvistaa tunnetta siitä, että työntekijä on edelleen osa joukkoa.

Paluusta voi tulla raskaampi, jos työyhteisö on etäinen tai varautunut. Hiljaisuus, välttelevä käytös tai muutokset arjen yhteistyössä voivat lisätä epävarmuutta. Usein tärkeintä on neutraali ja luonnollinen arki: ei erityiskohtelua, vaan selkeät yhteiset käytännöt, jotka tukevat paluuta ja tekevät arjesta sujuvaa.

Kirjoittaja:

Veera Kemppainen
Valmistuva liiketalouden AMK-opiskelija, SAMK. Suuntautumisvaihtoehtona esihenkilötyö ja johtaminen.

Blogiteksti pohjautuu Kemppaisen opinnäytetyöhön, jossa tarkastellaan, miten esihenkilö voi emotionaalisesti tukea työuupumuksesta toipuvaa työntekijää työhön paluun aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena asiantuntija- ja tietotyöntekijöille. 

Lähteet:

Rooman, C., Sterkens, P., Schelfhout, S., Van Royen, A., Baert, S., & Derous, E. (2022). Successful return to work after burnout. Disability and Rehabilitation, 44(23), 7106–7115. https://doi.org/10.1080/09638288.2021.1982025

Uusitalo-Arola, L. (2019). Uuvuksissa. Tuuma.

Jaa artikkeli

Johtamisjuonia

Lue myös