Miten voi onnistua tuntemattomassa?
"Sinfoniaa ei kukaan osaa viheltää yksin – sen soittamiseen tarvitaan kokonainen orkesteri."
− H.E.Luccock

Luottamus
Työura on jatkuvaa kasvua, jossa opimme omista puutteistamme ja kehitämme osaamistamme askel askeleelta. Tärkeimpiä taitoja tällä matkalla ovat kyky yhdistää aiemmin opittua ja nähdä asiat laajemmasta näkökulmasta – ymmärtää kokonaisuuksia, ei vain yksittäisiä tilanteita tai tehtäviä.
Se, että kykenee toimimaan helikopterin siipien lailla korkealla ja laajalla antaa perspektiiviä hahmottaa asioita laajasti, voi kuitenkin olla, että ei kannata aina kertoa omia näkemyksiä heti, koska laaja muu joukko saattaa toimia eri tavalla kuin sinä. Iso joukko työntekijöistä tarvitsee aikaa ja palasia, joista he kokoavat tuon saman kuvan, jonka sinä droonin lailla hahmotit hyvinkin nopeasti.
Tämä työelämän jatkuva spiraali ei pysähdy, vaikka ihmiset vaihtuvat tai tehtävät muuttuvat. Yksikään laiva ei ole uponnut, vaikka jokunen tekijä hyppäisi matkasta pois. Se jatkuu, kun luotamme itseemme, omaan karismaamme ja persoonallisuuteemme. Positiivinen asenne ja halu kehittyä kantavat pitkälle. Tahto ja sinnikkyys kulkevat jokaisen kyvykkään leaderin matkassa.
Haasteita tulee – niin kauan kuin on ihmisiä, on myös erimielisyyksiä ja vaikeuksia. Mutta niistä selvitään yhdessä, yksi asia kerrallaan. Pitää uskaltaa puuttua ja ottaa vastaan epämukavuutta, jossain kohdin ihmiset huomaavat, että sinuun voi luottaa ja linja säilyy. Useimmiten mikään haaste ei ole liian suuri pala purtavaksi, kun meillä on tukea toisiltamme.
Teemme yhdessä asioita tavoitteen saavuttamiseksi.
Oppimalla kokeneemmilta
Oma motto: Olemalla nöyrä mutta periksiantamaton
Kova työ kantaa hedelmää – ei aina heti, mutta ajan kanssa, useat yritykset tuovat onnistumisia. On uskottava siihen, että jossain vaiheessa oma työ tuottaa tulosta. Luottamus omaan tekemiseen on se perusta, jonka varaan rakennetaan.
Jokainen tilanne, jokainen kohtaaminen on uusi mahdollisuus. Ne on hyödynnettävä – esittäytymällä, tekemällä aloitteita, osoittamalla kiinnostusta ja olemalla avoin. Jossain vaiheessa narun pää löytyy, ja kun siitä saa otteen, vain taivas on rajana.
Nöyryys on tärkeää, mutta nöyristellä ei tarvitse. Itse on tunnettava omat rajansa ja pidettävä niistä kiinni. Kenenkään sanansaattajaksi ei kannata vaivautua. On uskallettava seistä omien arvojensa ja osaamisensa takana.
Periksiantamattomuus – se kuuluisa suomalainen sisu – on lahja, joka kantaa pitkälle. Se ei tarkoita jääräpäisyyttä, vaan kykyä jatkaa eteenpäin silloinkin, kun tie on kivinen.
Yhdessä tehden
Pitkän työuran aikana tapahtuu kohtaamisia, merkityksellisiä hetkiä ja henkilöitä, joiden tilannekuva piirtyy aukottomasti silmiisi ja kantaa sinua niinä vaikeimpina työuran hetkinä. Jokaisesta kohtaamisesta jää jälki ja halu olla aidosti läsnä. Ihmisen kanssa työskentely antaa voimaa, jota yksin et voi löytää. Valjastamalla jokaisesta ne piirteet, joita työtehtävät kulloinkin tarvitsevat, voitte yhdessä päästä askeleita eteenpäin kohti tavoitetta.
Korjaava palaute voi kirpaista – mutta vielä enemmän pitäisi koskettaa se hetki, jolloin pysähdymme reflektoimaan saatua palautetta. Onko palaute osuvaa? Onko aika tarkastella omia toimintatapoja uudelleen?
Jokainen palaute on arvokas. Vahva johtaja ei väistele palautetta, vaan kantaa sitä mukanaan – oppii, korjaa ja kasvaa. Johtajuus ei ole virheettömyyttä, vaan kykyä tunnistaa virhearviot ja sanoittaa ne: "Olen pahoillani. Tässä kohtaa arvioin väärin."
Olen kuullut sanottavan, että on parempi olla tekemättä mitään, jottei tee virheitä – ettei kaadu, ettei saa lokaa niskaansa. Mutta niin ei voi johtaa. Johtaminen vaatii suoraselkäisyyttä, aitoutta ja rohkeutta – joka hetki. Ei siksi, että olisi täydellinen, vaan siksi, että uskaltaa olla ihminen muiden ihmisten keskellä. Ja uskaltaa tavoitella sitä tähteä taivaalta.
Epäonnistumisista
Ne hetket, kun annat palautetta tavalla, jota et tekisi toistamiseen. Tai ne hetket, kun tajuat rekrytoineesi- ei parasta ratkaisua. Ne hetket, kun sinun on sanottava, että tämä oli tässä itsellesi tai muille. Ne hetket, kun et osaa valita sanojasi tai ne hetket, kun koskettavat sinua liikaa. Näiden hetkien kautta tulee uusia tilanteita ja tapahtumia, jossa sinun on mahdollista valita toisin. Olla läsnä, kuunnella, löytää uudenlainen lähestymistapa, antaa itsestäsi toisenlainen kuva. Luoda uskoa ja voimaa ympärilläsi tapahtuvaan. Niin kauan kuin on ihmisiä niin kauan tarvitaan johtamista.
Kuuntelemalla
Kuunteleminen ei ole vain kahdenvälistä vuorovaikutusta – se on myös älykästä havainnointia. Se on kykyä poimia olennaisia asioita erilaisista keskusteluista, sanoista, termeistä ja sävyistä. Jokainen vuorovaikutustilanne on mahdollisuus oppia – ei vain itselle, vaan koko työyhteisölle.
Kuulemamme asiat tallentuvat meihin usein huomaamatta. Ne jäävät muistiin, odottamaan oikeaa hetkeä. Ja kun se hetki koittaa, ne nousevat pintaan – juuri silloin, kun niitä eniten tarvitsemme.
Jokainen tilanne kantaa mukanaan oppimisen mahdollisuutta. Myös vaikeat hetket lokeroituvat sisimpäämme ja rakentavat hiljalleen ymmärrystä, jota kokemukseksi kutsutaan. Ne muovaavat meitä, vahvistavat ja valmistavat tulevaan.
Kiitoksella
On hetkiä, jolloin kiitos ei ole vain sana – se on tunne, joka kulkee läpi kehon. Kukaan ei ole immuuni kiitokselle. Se kertoo, että olet ollut oikealla tiellä. Olet tehnyt parhaasi, päivä toisensa jälkeen, etsinyt positiivisuutta ja nähnyt mahdollisuuksia sielläkin, mistä niitä on vaikeampi löytää.
Työtäsi ei ole ohjannut kello tai kalenteri, vaan sisäinen virta. Flow, joka ei synny kiireestä tai pakosta, vaan merkityksestä. Se on tila, jonka saavuttaminen on vaatinut aikaa, ehkä vuosia – mutta nyt se on palannut. Ja sen mukana on tullut ilo, rauha ja varmuus siitä, että olet juuri siellä missä sinun kuuluu olla.
Itse olen kiitollinen juuri nyt ja tässä hetkessä.
Teksti
Katri-Piia Rajala, tutkimuspäällikkö Merilogistiikan tutkimuskeskus