Miten ratsastusseurat voivat houkutella enemmän vapaaehtoisia?
Vapaaehtoistyö on monen urheiluseuran selkäranka, mutta miten saamme ihmiset osallistumaan? Nokian Ratsastajien toiminta ja tapahtumien järjestäminen perustuu pääosin vapaaehtoisiin, ja opinnäytetyössäni selvitin, mitkä tekijät motivoivat vapaaehtoisia osallistumaan talkootyöhön ja mitkä asiat puolestaan estävät osallistumista. Tulokset antavat arvokasta tietoa kaikille urheiluseuroille ja yhdistyksille, jotka haluavat aktivoida vapaaehtoisiaan, ja tunnistaa mukaansa tempaavia motivaatiotekijöitä.

Olen itse ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa erilaisissa urheiluseuroissa ja yhdistyksissä koko ikäni. Esimerkkiä ovat antaneet niin omat vanhempani, mutta myös oma halu olla mukana tutussa ympäristössä tapahtuvassa toiminnassa, jossa olen saanut itse oppia uusia asioita, mutta myös vuosien jälkeen opettaa näitä eteenpäin. Olen motivoitunut siis motivoitunut sosiaalisuudesta ja kunniasta. Mutta mistä motivaatiotekijöistä muut motivoituvat?
Mitä tutkimus paljasti?
Opinnäytetyön tavoitetilana oli lisätä Nokian Ratsastajien toiminnassa vapaaehtoisten määrää, tutkimuksen tuloksena saatujen motivaatiotekijöiden avulla. Motivaatiotekijöiden tunnistamisen avulla tuotettiin kehitysehdotuksia, jonka avulla vapaaehtoisia pystytään rekrytoimaan ja sitouttamaan toimintaan paremmin. Tehty tutkimus perustui kahteen tutkimusmenetelmään, joiden avulla tavoiteltiin eri vastaajakunnalta taustatietoa tutkimuskysymyksiin. Punaisena lankana ja tutkimuskysymyksinä:
- Mitkä tekijät motivoivat ihmisiä osallistumaan vapaaehtoistyöhön?
- Mitkä ovat suurimmat esteet vapaaehtoistyöhön osallistumiselle?
- Miten seura voi lisätä vapaaehtoisten määrää ja sitoutumista?
Jotta motivaatiota ja vapaaehtoistoimintaa voidaan ymmärtää tarkemmin, koostui opinnäytetyön teoriaosuus motivaatiosta ja vapaaehtoistoiminnasta. Motivaatiossa keskityttiin vahvasti Steven Reissin motivaatioteoriaan, mutta myös perinteisimpiin määritelmiin, kuten mitä tarkoittavat sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Vapaaehtoistoiminnan osuudessa käsiteltiin vahvasti vapaaehtoistoiminnan tarpeellisuutta, varsinkin lasten ja nuorten harrastusten näkökulmasta, mutta myös sitouttamisen keinoihin niin johtamisen kuin motivaation kautta.
Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin ratsastusseuran hallitukselle tehtyä haastattelua, jonka tavoitteena oli selvittää vapaaehtoistoiminnan nykytilaa sekä tulevaisuuden tarpeita. Jäseniä ja heidän läheisiään lähestyttiin kyselyn avulla, jotta vastaaminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Jälkimmäisessä tutkimusmenetelmässä käytettiin vastausten saannissa myös porkkanaa eli 50 euron lahjakorttia, jotta vastausten määrä olisi mahdollisimman suuri.
Motivaatio on yksilöllistä
Steven Reissin kehittämä teoria perustuu ajatukseen, että meitä ohjaa 16 yksilöllistä perustarvetta – valta, itsenäisyys, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/taistelu, romantiikka, ruoka, fyysinen aktiivisuus ja rauha. Jokaisella meistä on omanlainen motivaatioprofiili, joka vaikuttaa siihen, millaisissa ympäristöissä ja tehtävissä viihdymme ja loistamme. Tämä selittää, miksi samat tilanteet innostavat joitakin ja väsyttävät toisia. Se auttaa myös ymmärtämään itseä, työtovereita tai valmennettavia syvemmällä tasolla. Reissin teoria tuo arvokasta näkökulmaa mm. johtamiseen, tiimityöhön, valmennukseen ja urasuunnitteluun. Kun tunnemme omat ja toisten motivaation lähteet, voimme luoda mielekkäämpää, yksilöllisempää ja inhimillisempää työelämää.
Reissin 16 perustarpeen teoria osoittaa, että eri ihmiset motivoituvat eri asioista. Toiset haluavat yhteenkuuluvuutta, kun taas toisia motivoi hallinnan tunne tai uuden oppiminen. Tässä ratsastusseurassa vapaaehtoisia motivoi eniten perhe, järjestys, sosiaalisuus, riippumattomuus, kunnia ja hyväksyntä. Suurimmat haasteet vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen ovat ajankäytölliset haasteet kiireisessä yhteiskunnassa, tiedon puute mitä vapaaehtoisilta kaivataan tai mitä heidän tehtäviinsä kuuluu sekä epävarmuus siitä, osaavatko he tehdä etukäteen kuvattuja talkootehtäviä. Tutkimuksen avulla pystyttiin kuitenkin löytämään kohdistettuja kehitysehdotuksia, joiden avulla vapaaehtoisten määrää tulisi saada lisättyä ratsastusseuran arjessa. Selkeyttämällä viestintää, huomioimalla koko perheen osallistumista, huomioimalla ja palkitsemalla osallistujia saadaan jo paljon aikaan.
Mitä opin tästä tutkimuksesta ja sen kirjoittamisesta?
Vapaaehtoistyö ei ole pelkästään työtä – se on mahdollisuus olla osa yhteisöä, vaikuttaa ja tehdä jotain merkityksellistä. Panostamalla viestintään, madaltamalla osallistumiskynnystä ja huomioimalla vapaaehtoisten erilaiset motivaatiotekijät, talkootoiminnan elinvoimaisuus kasvaa.
Entä sinä, miten voisit osallistua vapaaehtoistoimintaan arjessasi?
Teksti:
Heta-Mari Himanen & Petra Sippola
Lähteet:
Reiss, S. (2013). Reiss motivation Profile, Mikä sinua motivoi? IDS Publishing corporation.