Johtamisen yllätyksiä

Kuitenkin keskellä arkea – epävarmuuden, paineen ja kiireen seassa monen yhtäaikaisen asian keskellä – mikään edellä olevista ei tunnu helpolta. Päinvastoin sisintä puristaa ja päässä velloo. Kriisinkestävyyttä on nukkua yöt hyvin, pysyä positiivisena ja uskoa tulevaan. Häiriöiden tai korjattavien asioiden ei tule antaa sotkea suunnitelmia. Asioilla on tapa järjestyä − ahkeruudella ja sitkeydellä on arvonsa.

Paradoksi syntyy joskus osin siitä, että samaan aikaan, kun päivittäiset tulokset puhuvat puolestaan ja sitoutuneet tutkijat tekevät hyvää työtä valmistellen uusia hankkeita ja suorittaessa olemassa olevia hankkeita niin samaan aikaan toisessa vaakakupissa on kaikki inhimillinen ja koettu todellisuus. Ihmisten erilaiset syyt ja selitykset onnistumisille ja epäonnistumisille tai keskeneräisille asioille. Sanonta mitä useampi kokki sen sakeampi soppa- taitaa pitää paikkansa.

Kaiken pyörityksen keskellä meitä ympäröivä meriklusteri toimijoineen osoittaa kasvavaa kiinnostusta ja kysyntä olemassaolollemme on suurempaa kuin ehkä koskaan. Nöyryys ja periksiantamattomuus palkitaan.

Johtamisessa tasapainotellaan tavalla, jossa jokainen voisi kokea olevansa riittävä, saada arvostusta ja kokea onnistumisia- myös johtaja. Toiminnan laajemman kontekstin ymmärtäminen on tarpeellista, jotta pystyy toimimaan yhteisen hyvän saavuttamiseksi.

Epävarmuuden kanssa on opittava elämään, keskeneräisyys on osa johtajuuden kuplaa. Epävarmuus ei ole vain poikkeus vaan todellisuus. Tietoa on aina vajavaisesti ja kaikki asiat eivät kuulu kaikille. Silloin, kun kysymys on sosiaalisista suhteista, ihmisistä ja vuorovaikutuksesta ollaan johtamisen viitekehyksessä vaikeassa aiheessa ja jokaisella on ainakin toive miten tulisi missäkin tilanteessa toimia.

Hankkeet muuttuvat, kysyntä on eritasoista ja tutkijatiimin dynamiikka muuttuu elää hetkessä. Epävarmuus synnyttää pelkoa, ja pelko – jos sitä ei sanoiteta – alkaa ohjata varjoista. Tutkimuksen työelämä sisältää eri tavalla epävarmuutta kuin moni muu työorganisaatio. Määräaikaisuudet, hankkeiden kesto, tehtävien luonne lisäävät epävarmuustekijöiden esiin nousemista. Päällikkö ottaa vastaan kaikkien epävarmuutta, sanoittaa uusia mahdollisuuksia ja yrittää luoda toisia mahdollisuuksia. Jokainen yrittää tässä syklonissa parhaansa.

Päällikkö yrittää suunnata tekemistä uusille poluille, löytää uusia kohteita, luoda uusia kontakteja, silloinkin kun varmuutta ei ole. Silloin, kun on riskejä, on myös mahdollisuuksia, arkuudesta huolimatta tulee yrittää ja tehdä parhaansa. Vastaus ja ratkaisu löytyy aina, positiivisuus auttaa monesti, ainakin vähän.

Suorapuheisuus saa joskus maineen kovuutena, mutta yhdeltä näkökulmalta se on luottamuksen valuutta, silloin ainakin tiedetään missä mennään- ilman epävarmuutta. Vatulointi – asioiden loputon pyörittely, päättämättömyys ja siirtely – mutkistaa yksinkertaisenkin tilanteen, kuluttaa energiaa ja synnyttää epäluuloa. Ryhmän sisällä negatiivisten asioiden vatulointi ei edesauta ryhmähenkeä eikä kasvata luottamusta. On aika ja paikka keskusteluille, mutta on kultaakin kalliimpaa osata myös vaieta tai jättää asioita taaksensa, eikä tämä tarkoita, ettei asioista saisi puhua, mutta pelisilmää ja ajantajua tulee omata riittävästi. Taisi eräs pitkään johtamista toteuttanut ja opettanutkin henkilö opettaa kirjaamaan ajatuksia ylös ja olla sanomatta niitä jokaisessa hetkessä.

Päätöksentekeminen on arvokas taito kaikkialla missä johdetaan jotakin. Joskus päätökset ovat vaikeita mutta johtamisen aapinen perustuu selvitykseen, kuunteluun ja päätöksentekoon ja niissä päätöksissä pysymiseen, jos perusteltua syytä ei synny niiden muuttamiseen. Niinkin voi joskus käydä. Työelämä on elämää tämäkin.

Suoraselkäinen toiminta tarkoittaa kaikilla tasoilla työtehtävien aikarajojen noudattamista, ja seurantaa. Rohkeutta myöntää olevansa väärässä ja kykyä oppia uutta. Selkäsuorana tarkoittaa myös yhdessä tekemistä muiden kanssa ja luottamusta monitahoisesti tiimiin. Työelämän flow syntyy menestymisestä, kiinnostuksesta ja siitä, että meillä on kysyntää ja saamme uusia avauksia ja tuloksia, joista asiakkaamme hyötyvät. Jokainen uusia mahdollisuus voi olla kirkkaasti loistava tähti ja siinä voi loistaa kuka tahansa tiimistä.

Positiivisen palautteen antaminen on helppoa, rakentavan palautteen antaminen on hankalampaa. Jokainen tekee virheitä, muutoin emme kehity ja kasva, tärkeämpää kuin niissä vellominen, on eteenpäin katsominen ja uusien mahdollisuuksien näkeminen. Enempi tulisi koko työryhmissä siirtyä tulevaisuusvisioitiin. Miten me yhdessä varmistamme, että hyvä toiminta jatkuu tai korjattava toiminta käännetään vahvuudeksi ja miten me itse sitoudumme siihen.

Kunnian jakaminen on iso asia. Teemme työtä yhdessä. Jokaisen esiin nostaminen on tärkeää- ketju on tärkeä saada näkyväksi. Kukaan ei tee tätä yksin.

Pelko, vähäinenkin on merkki välittämisestä. Kun tavoitteena on laatu, tulokset tai vaikka asiakaskokemus, pelko muistuttaa vastuusta ja seurauksista. Valta ja vastuu kulkevat käsikkäin. Riskiarviointi on osa johtamisen työkaluja. Johtajuuteen liittyy päätöksenteko. Se onnistuuko päätökset, näkyvät sitten työryhmässä, työpakettien ja hankkeiden lopussa.

Halu auttaa muita nousemaan korkeammalle on arvo, jonka eteen johtamisessa tehdään töitä. Onnistuessaan tässä johtamisen kokonaisuudessa, on tie tähtiin kirjoitettuna, koko työryhmällä.

Suoraselkäisyys tarkoittaa läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Se on kykyä olla rauhallinen, kun ympärillä myrskyää. Kykyä tehdä päätöksiä, kykyä antaa palautetta, vaikka se olisi vaikeaa, kykyä juhlia onnistumisia, vaikka seuraava haaste odottaa oven takana. Välillä vuodet ovat toistaan haasteellisempia, mutta aina aukeaa kalenterin seuraava aukeama, uusi vuosi ja uudet mahdollisuudet luovat toivoa.

Johtaminen on lopulta muiden palvelua sen eteen, että koko tiimi voi kasvaa yhdessä ja saavuttaa jotain suurempaa.

Teksti

Katri-Piia Rajala, tutkimuspäällikkö Merilogistiikan tutkimuskeskus