Ajatuksia johtamisesta
Asiantuntijoiden johtaminen
Asiantuntijuus on asiaan tai tehtävään liittyvää osaamista ja liittyy usein henkilöön tai ryhmään, jolla on laajaa osaamista tietystä asiasta. Usein tällaiseen asiantuntijuuteen kuuluu verkostoja ja niiden hyödyntämistä tai niihin kiinnittymistä, innovaatiot ja kehitettävät kohteet ovat useimmalle asiantuntijalle intohimo. Tutkimuksen sektorilla tämä on ainakin yksi kärkiosaamisen teemoista.

Johtaminen on ammattitaitoa ja toimintatapoja johonkin laajempaan kokonaisuuteen. Miten sitten johdat asiantuntijoita? Asiantuntijoilla on usein enemmän substanssitietoa kuin johtajalla ja koko työryhmänä heillä on ns. parviälyä, joka tulisi saada valjastettua oikealle väylälle ja tuottamaan strategian mukaisia tavoitteita. Tavoitteisiin tulisi päästä askel kerrallaan ilman vatulointia ja liiallista keskinäistä kinastelua. Lean johtamisen opit on vaikeasti saatettavissa tutkimusorganisaatioon, mutta haluan uskoa, että jollain tasolla siinä voi onnistua ja yhdessä löydämme tavan saada yhteisestä tehokkuudesta hivenen enemmän tuotoksia.
Asiantuntijat tarvitsevat rakentavaa keskustelua ja kuuntelua, ehkä jopa enemmän kuin jokin toinen työelämän henkilöstöryhmä. Organisaatiossa toimintalogiikka asiantuntijoilla ja johdolla saattaa olla eri tasoista. Strategiatyö ja sen jalkauttaminen ja tuloksien tavoittelu voidaan nähdä eri ryhmissä eri tavalla. Valta ja vastuu kuuluu kuitenkin asiantuntijaorganisaatiossa isommalle joukolle kuin johdolle. Myös asiantuntijoiden tulee kyetä osallistamaan itsensä strategiatyöhön ja asettamaan tavoitteita, joilla yhdessä voimme kasvaa.
Johtajuuden ja esihenkilötyön tulisi kannustaa, voimaannuttaa ja mahdollistaa johdettavia. Pysymällä itse taustalla ja antamalla tiimiläisten loistaa saattaa tiimi yhdessä saavuttaa jotain isompaa kuin kukaan pystyisi yksin tai huonosti johdettuna. Haluaako asiantuntija johtajan mutta ei halua olla johdettava? Saattaa olla, mutta käytännössä mikä tahansa organisaatio tarvitsee johtajuutta: pelisäännöt ja terveen organisaatiokulttuurin. Johtajuudella tuodaan järjestystä ja suunnitelmallisuutta toimintaan. Johtajuudella näytetään suuntaviittoja ja luodaan askelmerkkejä eteenpäin. Suoraviivainen johtaminen tuottaa tuloksia, ja se voidaan tehdä yhdessä.
Rehellisyys ja nöyryys − siinä omat oppini asiantuntijaorganisaation johtamiseen.
Tavoitteista
Tavoitteiden saavuttaminen on johtajuuden mittari- selkeät päämäärät ovat johtamistyön tavoitteen asettelua. Kilpailussa pärjääminen on tämän päivän menestystekijä, mutta samalla on muistettava huomioida, että työntekijät jaksavat tehdä työtään vielä huomennakin.
Kohtaamisista
Johtajan tulee olla läsnä, kuulla ja nähdä mitä työyhteisössä tapahtuu. Johtajuus on oikeudenmukaista, reilua kanssakäymistä, jossa sekä johtaja että johdettavat kehittyvät. Vastuu, valta ja velvollisuus kulkevat osin käsi kädessä ja jokaisen johtajan työtä tekevän olisi hyvä ajoittain tarkastella omaa toimintaansa ja ottaa vastaa palautetta työyhteisöltä, muilta kollegoilta tai ylemmältä johdolta. Palautteen antaminen on yksi johtajan tärkein johtamisen työkalu. Palaute on merkki arvostuksesta ja nähdyksi tulemisesta ja parhaimmillaan auttaa työntekijää saavuttamaan jotain uutta. Korjaavan palautteen antamisen tavat ovat varmasti jokaisen johtajan opeteltava. On löydettävä itselle paras ja rehellisin tapa toimia.
Ilman työntekijöitä ei ole johtajia, johtaminen on kootun joukon luotsaamista organisaation strategian ja arvojen mukaan päämäärätietoisesti kohti asetettuja tavoitteita. Parhaimmillaan johtajuus on suuntaviivojen antamista ja jokaisen työntekijän parhaan puolen esiin nostamista, samalla ollen itse nöyränä. Nöyrä tietämättömyydelle, nöyrä omien virheiden ja puutteiden edessä mutta utelias työtä, elämää ja haasteita kohtaan. Vain riittävällä uteliaisuudella ja loputtomalla kiinnostuksella erilaisiin asioihin ja tilanteisiin johtajat jaksavat puurtaa ja saavuttaa yhdessä työyhteisöjen kanssa jotain isompaa.
Positiivisuudesta
Positiivisuus on monien ratkaisujen takana, aivot löytävät vaihtoehtoja, kun osaamme avata omia ajatuksia ja kuunnella muita ilman negatiivisuuden painolastia. Johtajuus on keskeneräisyyden sietämistä, pöydällä notkuvia paperipinoja, asioiden priorisointia ja ymmärrystä siitä, ettemme koskaan saa tätä kokonaan valmiiksi.
Kun saavut tilaan, voit miettiä mitä tuot paikalle? Toivottavasti näköaloja, myönteisyyttä ja valmiutta tekemään asioita yhdessä. Se haastammeko krokotiilejä vai pelastammeko keijukaisia, on merkittävä ajatelma siitä mihin suuntaan haluamme johtajuutta viedä.
Tilanteista
Sisu ja periksiantamattomuus kuvaa useimpia johtajia. Joskus kuitenkin on sisukkainta antaa jonkun asian olla. Toimimattomat ja loputtomat yritykset korjata mahdotonta uuvuttaa jokaisen. Sen sijaan miettimällä mikä toimii ja miten sitä kasvatetaan, pääsemme parempaan lopputulokseen. Pitää uskaltaa jatkaa eteenpäin, vaikka tänään olisi vaikea päivä. Jokainen voi löytää itsestään uusia puolia ja kykyjä ratkaista vaikeitakin tilanteita. Toivon kuitenkin kaiken tasoiselle sisulle hyvänsisuisuutta ja hyvän näkemistä, työyhteisöt kaipaavat sitä. Tavoitellaan yhdessä isoja onnistumisia, mutta pienten purojen kautta.
Toiminnasta ja pelisäännöistä
Ihmissuhdetaidot ovat yksi tärkeimmistä työkaluistamme johtajuuden kentällä. Työyhteisön viisaus löytyy mielipiteistä, uskalluksesta olla oma itsensä, uskalluksesta haastaa ja olla eri mieltä- rakentavasti. Pelisääntöjen mukaan toimitaan ja välillä niitä on vahvistettava tai avattava, joskus lipsuminen on ollut tavoitteellista pyrkimystä hyvään. Loppujen lopuksi on päädytty tilanteeseen, jossa kukaan ei johda, mikään ei ole varmaa ja jokaisen tilanteen kohdalla on erilaiset pelimerkit. Tässä kohdin on laitettava liinat tiukemmalle ja palautettava perustehtävän merkitys ja yhteisesti sovitut pelisäännöt kentälle. Päätöksenteko on merkittävä taito johtajuudessa, uskottavuus tekemisissä syntyy luotettavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, kyvystä seisoa joukkojen edessä.
Motivoinnista
Johtaja ei voi motivoida kenenkään toimintaa vaan johtajuudella voidaan luoda sellainen toimintaympäristö, olosuhteet ja rakenteet, jotka motivoivat itsessään.
Johtajan tulee antaa arvo tekijälle, nostaa esille pieniäkin onnistumisia ja kiittää julkisesti. On uskallettava toimia organisaation kasvu ja strategia edellä, mutta osattava löytää mahdollisuudet toimintavoille, jotka tukevat juuri omaa työyhteisöä.
Hymy on merkki toivosta, eikä se aina tarkoita, että kaikki on hyvin. Positiivisuus ja sitkeys auttaa arjen haasteissa.
Teksti:
Katri-Piia Rajala, Merilogistiikan Tutkimuskeskuksen Tutkimuspäällikkö
Lukusuosituksia
Lean asiantuntijatyön johtamisessa, Sari Torkkola
Luovan asiantuntijaorganisaation johtaminen, Maisa Huuhka
Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä, Eveliina Salonen
Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi, Pauli Juuti
Rohkea organisaatio, Nina Rinne