ADHD työelämässä – haaste vai monimuotoinen voimavara?

ADHD näkyy työelämässä monin tavoin: keskittyminen voi herpaantua, aikataulut venyä ja työtehtävät kasaantua. Samalla mukana kulkevat luovuus, nopea reagointikyky ja kyky ajatella toisin. Tämä ristiriita tekee ADHD:sta työelämässä erityisen ilmiön - se ei ole pelkkä haaste mutta ei myöskään automaattinen vahvuus. Kaikki riippuu siitä, miten yksilön ominaisuudet ja työn vaatimukset kohtaavat.

Työelämään kiinnittyminen voi olla mutkikkaampaa

Tutkimusten mukaan ADHD-oireisilla aikuisilla esiintyy keskimääräistä enemmän työttömyyttä, työpaikan vaihtoja ja sairauspoissaoloja. Lisäksi riski työuupumukseen voi olla moninkertainen verrattuna muuhun väestöön. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Moni ADHD:n kanssa elävä on työelämässä aktiivisesti mukana. Työllistymiseen ja työelämässä pysymiseen vaikuttavat erityisesti:

• ammattiin kuuluvien työtehtävien sopivuus omiin vahvuuksiin nähden
• työympäristön kuormittavuus
• mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen tapoihin

Kahtiajakautunut kokemus - osa kuormittuu, osa kukoistaa

Tutkimuksissa ADHD työelämässä näyttäytyy usein kahtiajakoisena. Toiset kokevat oireet selkeänä haittana, joka vaikeuttaa työllistymistä ja työssä pysymistä. Toiset taas kuvaavat samoja piirteitä vahvuuksiksi, jotka tukevat menestymistä. Tämä kertoo yhdestä keskeisestä asiasta: ADHD ei itsessään sanele työkykyä, vaan ympäristö määrittää sen yhdessä yksilön kanssa. Mitä enemmän työelämä vaatii yhdenmukaisuutta ja tarkkaa normien noudattamista, sitä vaikeampaa on hyödyntää poikkeavia piirteitä ja ominaisuuksia. Vastaavasti joustavissa ja monimuotoisuutta arvostavissa ympäristöissä juuri samat piirteet voivat olla arvokkaita.

Mistä ADHD:n haasteet työssä syntyvät?

Arjen työtilanteissa ADHD voi näkyä hyvin käytännönläheisinä vaikeuksina. Häiriötekijät vievät helposti huomion, ohjeita jää kuulematta ja tehtävät keskeytyvät. Tyypillisesti haasteet liittyvät keskittymisen vaihteluun ja aloittamisen vaikeuteen, ajanhallinnan ongelmiin sekä tehtävien priorisointiin. Myös impulsiivisuus vuorovaikutustilanteissa sekä taipumus ylikuormittua tai tehdä liikaa ovat tavallisia. Nämä eivät kuitenkaan johdu motivaation puutteesta, vaan aivojen tavasta käsitellä tietoa ja säädellä toimintaa. Ilman ymmärrystä ympäristö voi tulkita nämä piirteet väärin, esimerkiksi laiskuudeksi tai välinpitämättömyydeksi. Erityisen haastavaksi tilanne voi muodostua silloin, jos ADHD on tunnistamaton ja/tai hoitamaton. Tällöin työntekijä joutuu selviytymään ilman keinoja, jotka voisivat helpottaa arkea.

ADHD:n vahvuudet työssä, kun olosuhteet tukevat

ADHD:hen liitetään useita ominaisuuksia, jotka voivat olla työelämässä merkittäviä vahvuuksia. Monet ADHD-oireiset ovat erityisen luovia ja idearikkaita, mikä antaa heille kyvyn nähdä uusia ratkaisuja ja lähestymistapoja. Hyperfokus puolestaan mahdollistaa poikkeuksellisen syvän keskittymisen, kun kyse on kiinnostavasta tehtävästä. Nopea reagointikyky ja taito toimia paineen alla tekevät näistä työntekijöistä arvokkaita tilanteissa, jossa tarvitaan nopeaa päätöksentekoa tai joustavaa ongelmanratkaisua. Intuitiivinen ajattelu auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia uudella tavalla ja rohkeus sekä riskinotto kannustavat tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja kokeilemaan erilaisia toimintatapoja. Erityisesti kehittämistyössä, yrittäjyydessä ja projektiluontoisissa tehtävissä nämä ominaisuudet voivat nousta keskeiseen rooliin. Moni ADHD-oireinen hakeutuukin yrittäjyyteen, jossa työn sisältöä, rytmiä ja työskentelytapoja voi muokata joustavammin omien vahvuuksien ja vireystilan mukaan. Autonomia, vaikutusmahdollisuudet ja vaihtelevuus tukevat usein työssä jaksamista ja mahdollistavat sen, että ADHD:n piirteistä tulee aidosti työelämän voimavara.

Työn ja tekijän yhteensopivuus ratkaisee

Keskeisin tekijä ADHD:n ja työelämän sujuvuudessa on työn ja yksilön yhteensopivuus. Työ, joka tarjoaa riittävästi vaihtelua ja joustavuutta, sisältää selkeät tavoitteet ja rakenteen, mahdollistaa liikkumisen tai toiminnallisuuden sekä tuntuu merkitykselliseltä, voi antaa ADHD-oireiselle erinomaiset edellytykset suoriutua, jopa keskimääräistä paremmin. Toisaalta yksitoikkoinen työ, joka vaatii jatkuvaa paikallaan oloa, tarkkaavaisuutta ja jäykkää toimintatapaa, voi lisätä kuormitusta nopeasti ja tehdä työstä haastavaa. Tässä korostuu itsetuntemuksen merkitys: omien vahvuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja kuormitustekijöiden tunnistaminen auttaa rakentamaan kestävämpää ja mielekkäämpää työuraa.

Kirjoittaja:

Elsi Kivinen
Valmistuva liiketalouden AMK-opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Suuntautumisena esihenkilötyö ja johtaminen.

Blogiteksti pohjautuu kirjoittajan opinnäytetyöhön, joka käsittelee ADHD-diagnoosin omaavien asiantuntijatyöntekijöiden kokemuksia lähiesihenkilön johtamisesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluja hyödyntäen tavoitteena saada tietoa diagnoosin vaikutuksesta johtajuuskokemuksiin ja selvittää mahdollisia työskentelyä tukevia käytänteitä.

Lähteet:

ADDA / Attention Deficit Disorder Association. (2022) ADHD and Burnout in the Workplace: Still Much to Do. https://add.org/adhd-in-the-workplace-still-much-to-do/
ADDA / Attention Deficit Disorder Association. (2023). Top 5 Potential Benefits of ADHD for Employees. https://add.org/benefits-of-adhd-employees/
ADHD-tutuksi. (2018). ADHD ja työelämä. https://adhdtutuksi.fi/adhd-ja-tyoelama/
Berggren, K. & Hämäläinen, J. (2018). ADHD-käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus Oy.
Durchman, S. (2021). Supervoimani ADHD. Helsinki: Into Kustannus Oy.
Salakari, A. & Virta, M. (2018). ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.