Hyvinvointialueen data hyötykäyttöön
Mielenterveysbarometri täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Mielenterveyden keskusliiton tuottama selvitys on Suomen ainoa kansallinen mittari, jolla on seurattu Suomessa jo 20 vuoden ajan mielenterveyden häiriöihin kohdistuvaa stigmaa sekä kokemuksia palvelujen laadusta ja saatavuudesta (Mielenterveyden keskusliitto). Vastaajina ovat yleisö, mielenterveysongelmia itse kokeneet ihmiset sekä mielenterveysalan ammattilaiset. Tänään julkaistiin Mielenterveysbarometrin uusimmat tulokset, joista on etukäteen nostettu jo esimerkiksi seuraavat: 1,9 miljoonaa suomalaista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä, digitaaliset omahoito-ohjelmat alle 30-vuotiaille yhtä tärkeitä kuin lääkehoito ja joka neljäs ei halua mielenterveyskuntoutujaa naapuriin. Barometrin tuloksia käytetään palveluiden kehittämisessä ja strategisen päätöksenteon tukena (esim. Mielenterveysstrategia 2020–2030).
Satakunnassa ja koko Suomessa on havaittavissa huolestuttavia trendejä työikäisten hyvinvoinnissa. Kelan mukaan nykyään jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Viime vuosina tämä luku on ollut Satakunnassa koko maan keskiarvoa korkeampi ja selvästi kasvussa (Kuva 1). Kuten Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuksen vararehtori totesi Satakunnan kansan yliökirjoituksessaan (27.9.2025): mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja yhä aikaisemmin myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi muodostavat merkittävän kustannuserän sekä kansantaloudelle että työikäisten hyvinvoinnille. Miten data ja sen tehostettu hyödyntäminen voivat auttaa kääntämään kehityksen suunnan?
Pohjois-Karjalan menestysresepti
Laadukas ja tarkoituksenmukainen data paljastaa kehityssuunnat, palveluiden pullonkaulat ja asiakkaiden muuttuvat tarpeet. Se auttaa tunnistamaan ongelmat ja onnistumiset sekä rakentamaan faktoihin perustuvia päätöksiä. Tiedolla johtaminen on jatkuvaa oppimista ja suunnan korjaamista, jossa data toimii välineenä paremman palvelun rakentamisessa.
1970-luvulla Suomessa, ja erityisesti Pohjois-Karjalassa sydän- ja verisuonisairaudet olivat merkittävä kansanterveydellinen haaste erityisesti miehillä. Tuolloin Pohjois-Karjalassa odotettava elinikä miehillä oli alle 65 vuotta. Huolestuttava terveysdata sai ratkaisun Pohjois-Karjala-projektista, jonka tähtäimessä oli miesten tupakoinnin vähentäminen ja veren kolesterolitason sekä verenpainetason alentaminen. Väestön ravitsemustietoutta parantamalla saatiinkin aikaan merkittäviä elintapamuutoksia. Tämän seurauksena Pohjois-Karjalan väestön sydäntautikuolleisuus alkoi vähentyä nopeasti ja muu Suomi seurasi perässä.
Pohjois-Karjala-projektin kokemuksia ja menetelmiä on sitä seuranneina vuosikymmeninä hyödynnetty valtakunnallisesti ja sen seurauksena on ryhdytty keräämään merkittävää hyvinvointidataa suomalaisista (FINRISKI-tutkimus, Aikuisväestön Terveyskäyttäytymisseuranta AVTK, FinSote). Sata-alueen psykiatrian klinikkaryhmän päällikkö Jukka Kärkkäinen on peräänkuuluttanut viime vuosina Satakunnan mielenterveyden Pohjois-Karjala-projektin tarpeellisuutta. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satakunnan hyvinvointialue ryhtyivät toimeen ja Hyvinvointialueen data tehokäyttöön (HyvoData) -hanke on saanut Satakuntaliiton myöntämänä Euroopan unionin osarahoituksen. Satakunnan mielenterveysohjelman esiselvityksen ja suunnitelman laatiminen on yksi HyvoData-hankkeen kolmesta työpaketista.
HyvoData
Satakunnan hyvinvointialue kerryttää päivittäisessä toiminnassaan paljon dataa, jota ei kaikkea vielä täysmääräisesti hyödynnetä. Hyvinvointialueen strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi tämä data tulee saada teho- ja hyötykäyttöön. Data muodostaa lähtökohdan HyvoDatan toimenpiteille, mutta kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi on tärkeää kartoittaa myös muuta hyvinvointidataa, kuten tietoa ihmisten elintavoista, ravitsemuksesta ja aktiivisuudesta. Kertyvän ja kootun datan hyödyntämisellä on mahdollista parantaa hoidon laatua, lyhentää hoitojaksoja ja saada aikaan kustannussäästöjä. Nämä kaikki ovat tarpeellisia kehityskohteita, sillä Satakunnan hyvinvointialueen on tänä vuonna kurottava umpeen merkittävä alijäämä.
HyvoDatan työpaketeissa on määritelty lähtökohdat datan tehokkaammalle hyödyntämiselle. Työpaketit keskittyvät kolmeen teemaan: ikäihmisten hyvinvointierojen kaventamiseen, haavahoidon kehittämiseen ja hoitojaksojen lyhenemiseen sekä Satakunnan mielenterveysohjelman laatimiseen. Kaikissa työpaketeissa lähdetään liikkeelle datan valinnasta ja kokoamisesta.
Ikäihmisten hyvinvointierojen kaventamiseen tähtäävässä työpaketissa yhdistetään tutkittu tieto, asiantuntijatieto ja data-analytiikkaa, jotta voidaan ensin muodostaa kokonaiskuva ikäihmisten hyvinvointierojen nykyisestä tilanteesta. Hyvinvointierojen kaventamiseksi tavoitteena on parantaa sekä koti- että etähoidon palveluja tietoon perustuvilla toimenpiteillä.
Haavahoidon kehittämiseen tähtäävässä työpaketissa lyhennetään erityisesti ikääntyvien haavahoitojaksoja, saadaan aikaan kustannussäästöjä sekä lähdetään kehittämään tekoälypohjaista haavahoidon työkalua. Työkalu koulutetaan ohjeistamaan erilaisten haavojen hoidossa. Hyvinvointialue ja yritykset voivat jatkossa hyödyntää työkalua konkreettisesti.
Merkittävää yhteiskunnallista haastetta ratkaisee hankkeen kolmas työpaketti, jossa luodaan edellytykset ja suunnitelma Satakunnan mielenterveysohjelman käynnistämiseksi ja mallia otetaan Pohjois-Karjala-projektin menestyksekkäästä toteutuksesta. Työpaketissa lähdetään liikkeelle tunnistamalla mielenterveyden keskeiset osa-alueet ja muutostarpeet ja näiden pohjalta laaditaan Satakunnan mielenterveysohjelman suunnitelma. Hankkeen myötä perustetaan myös alueellinen työikäisiin keskittyvä mielenterveystyöryhmä.
HyvoData-hankkeessa työskentelee sosiaali- ja terveysalan sekä lääketieteen asiantuntijoiden lisäksi data-analyytikkoja, hyvinvointianalyytikkoja, tekoälyanalyytikko, projektipäällikkö ja tiedottaja. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Satakunnan hyvinvointialueen kanssa.
